Sivustolla oli noin kuukauden ajan avoinna kysely vierailijoille. Vastauksia kertyi kaikkiaan 16, kiitos kaikille vastaajille. Palvelimella, jolla kysely oli, näytti valitettavasti olevan satunnaisia katkoksia, ehkä tästä syystä osalla vastaajista vastaaminen oli jäänyt kesken. Palvelimen ylläpitäjälle on huomautettu ongelmista.

Vastaajia ympäri Suomea

Yli puolet vastaajista on syntynyt tai asunut/asuu Haukijärvellä, lähes kaikilla muilla on muita siteitä Haukijärvelle. Hieman yli kolmannes vastaajista asuu Hämeenkyrössä, toinen kolmannes muualla Suomessa ja loput Pirkanmaalla. Vastaajien joukkoon ei osunut muualla Länsi-Suomen läänissä tai ulkomailla asuvia.

Vastaajista naisia ja miehiä oli suunnilleen yhtä paljon. Pieni yllätys oli, ettei vastaajista kukaan ollut alle 50-vuotias.

Puskaradio toimii

Liki kolmasosa muistaa tulleensa sivustolle ensimmäistä kertaa kuultuaan siitä ystävältä tai tuttavalta (VINKKI: sivustosta kannattaa kertoa sukulaisille, ystäville ja tuttaville). On ymmärrettävää etteivät kaikki enää muista miten ovat sivuston löytäneet, sivustohan on toiminut nykyisessäkin osoitteessa jo useita vuosia. Hakukoneiden osuutta olisi voinut etukäteen arvella suuremmaksikin, vain yksi kertoi löytäneensä sivuston näin. Lehtijuttu ja linkki toisella sivustolla olivat molemmat myös ohjanneet yhden vastaajan sivustolle. Yksi sivuston löytämistapa osoittaa jälleen kerran, että maailma on pieni ja pyöräily hyvä harrastus.

Sivustolla käydään säännöllisesti

Yli puolet vastaajista kertoo käyvänsä sivustolla viikottain. Yli puolet kertoo löytäneensä etsimänsä, osa ei ole etsinyt mitään erityistä.

Vapaata palautetta

Valtaosa palautteesta on hyvin myönteistä, kiitos kannustuksesta! Kuvagalleriaa pidettiin yhdessä vastauksessa hieman vaikeaselkoisena. Tämä pitää paikkansa, galleria ei ole käytettävyydeltään eikä selkeydeltään paras mahdollinen. Lisäksi koska galleria on oma ohjelmansa, sillä on oma hakunsa. Kun kuvia on sekä sivuilla että galleriassa, henkilön tai talon kuvan etsiminen on turhan työlästä, kuva kun saattaa olla joko jollain sivulla tai galleriassa. Ongelmaan etsitään ratkaisua.

Palautetta toivotaan

Vaikka kysely nyt sulkeutuikin, palaute niin sivuston sisällöstä kuin käytettävyydestäkin on edelleen tervetullutta. Palautetta voi antaa joko sähköpostilla Palautesivulta löytyviin osoitteisiin (palautelomakekin on luvassa lähitulevaisuudessa) tai blogitekstien perässä olevalla kommenttilomakkeella.

Aika harva entinen tai nykyinen kyläläinen taitaa tietää, missä sijaitsevat/sijaitsivat Tätinmäki, Kulonpalo tai Tasaisensuonlähde. Tällaiset paikannimet on Haukijärven alueelta joskus merkitty muistiin. Nämä kokoelmat ovat Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Nimiarkistossa Helsingissä. Paikannimien keräystä on suoritettu useaan otteeseen. Eniten on Haukijärveltä nimiä merkitty muistiin 1930-luvulla ja 1970-luvulla. Kertoilen niistä muutaman kerran näissä blogiteksteissä. Jos teillä lukijoilla on tiedossa vanhoja paikannimiä kylästä, lähettäkää ihmeessä niistä tietoa alapuolella olevalla kommentointilomakkeella tai sähköpostilla. Kerrottakoon, että Tätinmäki kuului Viidanojankulman Tuomelan maihin ja Tasaisensuonlähde taas oli Lamminkulman Mäenpään maalla.

Viidanojankulmalla on paljon palo-alkuisia nimiä, kuten Palomäki, Palomaa ja Palola. Sen verran hajallaan ne ovat, että luultavasti viittavat erillisiin metsäpaloihin. Vai liittyykö nimistö kaskenpolttoon? Tuon alussa mainitun Kulonpalon olen nähnyt jossakin aiemminkin. Nimiarkisto määritteli sen 1979 näin: " ent. Pakkanen. Pelto kirkolle vievän vanhan maantien varrella. Pelto on raivattu metsän keskelle." Karttaan se oli merkitty Viidanojan ja Haukijärventien väliin suunnilleen vastapäätä Matikaisen ja Halosen taloja. Ja niille kohdin sen 20-luvun lopussa piirtämässään kartassa sijoitti myös Helmer V. Timgren.

Lapsena ihmettelin Salomäen maihin kuuluneiden Simpun ja Lahoonsuon alueiden nimiä. Lahoonsuo on iso suoalue Vähäjärven lähellä. Se ei ole Haukijärven aluetta. Siellä oli useiden talojen maita. Nimiarkisto tiesi kertoa nimen pohjana olevan lahko-sanan. Se on merkinnyt juuri tuollaista useampaan osaan jakamista. Simppu taas oli ja on edelleenkin peltokaistale nykyisen Luukonmäentien varrella hieman Lehdon talosta Luukkaselle päin. Nimen historiasta ei kuitenkaan löytynyt tietoa.

Tällä kertaa on taas esillä kuva Väinö Lehtisen albumista. Kuva esittää nuorta sotilasta, puvusta päätellen rakuunaa. Ainakin asu on hyvin samanlainen kuin Sulo Haukipäällä sotilaskuvassaan ja muistuttaa kovasti myös Aarne Laaksosen rakuunapukua, vaikka pieniä eroja onkin. Joku sotilasasuja paremmin tunteva osaisi varmaan päätellä pukujen eroista jotakin. Eri aika? Eri joukko-osasto?

Kuvassa voi aivan hyvin olla Väinö Lehtinen itse. Hän oli syntynyt 1904 ja suoritti siis varusmiespalveluksensa 20-luvun puolivälin aikoihin. Sulo Haukipää on kuvattu 1930 ja Aarne Laaksonen 1932. Kukaan ei kuitenkaan ole tunnistanut rakuunaa Väinö Lehtiseksi, vaikka kuvan on nähnyt useampi hänet tuntenut.

Sotilaskuvia on annettu sukulaisille ja ystäville. Niitä ilmeisesti teetettiin useampia kappaleita. On siis mahdollista, että kuvassa on joku muu kyläläinen, joka on palvellut rakuunana. Löytyisikö jonkun vanhasta albumista sama kuva nimellä varustettuna?

Kiitos teille, jotka kommentoitte viimekertaista tekstiä. Lisätietoja tuli mukavasti. Ainakin minulle oli uutta, että moottoripyörän moottorilla voi pyörittää pesukonetta.

Sitten on ihan pakko tunnustaa, etten ole käynyt läpi kaikkia niitä kymmeniätuhansia(?) rekisterikortteja, joita tähän mennessä on digitoitu. Useimmat tunnukset ovat tulleet tietooni muusta yhteydestä ja olen sitten tunnusten perusteella etsinyt kortit. Jos siis jollakin sattuu olemaan vanha haukijärveläinen rekisteritunnus muistissaan, kuulisin mielelläni asiasta. Kortteihin voidaan joskus vielä palata, kun niitä on digitoitu lisää.

Mutta niihin lisätietoihin. Sven Jokisen IFA oli tyypiä F9, "teräs ifaksikin" kutsuttu. Einari Hynninen romutti kuorma-autonsa jossain vaiheessa, mutta jätti sen ohjaamon pihaan leikkipaikaksi pojilleen. Lopulta sekin hävisi.

Aarne Laaksonen osti kyröskoskelaiselta omistajalta Jawa CZ-moottoripyörän 50-luvun lopulla. Pyörä on edelleen kunnostettuna olemassa.

Aarno Heikkinen rekisteröi 1955 Chevrolet de Luxe Special Touring-merkkisen henkilöauton. Se oli vuoden 1938 mallia ja ollut aiemmin rekisterissä Hämeen läänissä. Sen paino oli 1450 kg ja hevosvoimia siitä löytyi 85. Viimeinen merkintä kortissa on vuodelta 1957.

Moottoriajoneuvoja alkoi 50-luvulla olla jo paljon. Sivustolla aiemminkin mainittujen Sulo Niemen ja Juho Virkin taksien sekä Virkin kuorma-autojen ja Viljo Haukipään moottoripyörän lisäksi ovat nyt muistetuksi tulleet Sulinin veljesten Jawat, Pentti Jääskeläisen Puch, Haukipään veljesten moottoripyörät ja autot, Yrjö Punkan moottoripyörä, Paavo Puolamäen Jawa, Pertti Punkan Jawa ja Kotin henkilöauto. Muitakin varmasti oli?