Blogi
Isojakoa kylän muissa osissa (blogi)
Tällä kertaa lopetellaan isojakoa koskeva juttusarja. Aloitetaan Mustajärvenkulmalta. Sen Parilaan kuuluva osa tuli jo viime kerralla käsitellyksi. Ehkä mielenkiintoisempi alue on kuitenkin se, joka kuului Pukaran kylään. Kartta kertoo, ettei sielläkään juuri asutusta vielä ollut. Kovasti kuvaa suurentamalla saa näkyviin yhden talon. Kun isojakoa on kylässä tehty 1783 - 1795, täytyy rakennuksen olla Mustajärven torppa. Myös teksti mainitsee torpan. Melko kauaksi järvestä se on piirretty. Niittyjä on jo aika monta. Nimistö liittyy pääosin järveen. Mahtaneeko Persolammin tai Ukonmäen sijainnista olla nykyään tietoa? Kirmon niitty on ennen isojakoa ilmeisesti ollut Herttualan Kirmon hallussa. Markku Kuronen kertoi ystävällisesti hiukan myöhemmistä paikannimistä: Rysäniitty (näkyy kartalla) kuului Kahilan talolle, Piippukoskessa oli Kalliomäellä mylly ja Tervahaudansilta ylittää Mustajärvestä tulevan joenuoman.
Mustajärvenkulmaa on myös Herttualan kylän puolella. Siellä isojakoa tehtiin vasta 1803. Kartta näyttää, että sielläkin oli vain muutamia niittyjä. Torpat perustettiin vasta myöhemmin. Nimistö liittyy pääasiassa järveen ja Herttualan taloihin. Mutta mikä mahtaa olla sana, jonka ruotsiksi kirjoittanut maanmittari tai hänen sihteerinsä on kirjannut muotoon Pilo? Piilo? Olisiko isovihan aikaisia piilopaikkoja ollut noilla seuduilla? Riuku Pilo ja Nappa Pilo ovat isojaossa tulleet Kirmolle. Valkaman alue on kuulunut Heinijärveen, mutta en sitä kylän isojakokartasta löytänyt.
Lamminkulma ja Viidanojankulma kuuluivat Heinijärven taloille. Siellä isojako oli vuorossa 1799. Viidanoajankulmalle oli rippi- ja henkikirjojen mukaan jo perustettu Palomäen, Haukipään ja Viidanojan torpat (Viidanojalla ei tosin ilmeisesti asuttu 1799), mutta karttoihin on merkitty vain Haukijärven torppa. Onko se Haukipää vai Palomäki? Noilla alueilla oli lähinnä metsää ja suota. Viidanojankulma näkyy kylän neljännessä ja kuudennessa kartassa, Lamminkulman aluetta taas on toisessa karttakuvassa. Sakasti, Pahaoja ja Haukikosken niitty lienevät Viidanojankulmaa.
Kalkunmäessä isojako tehtiin 1802. Kartta kertoo, että kylän talojen niittyjä oli nykyisen Haukijärven alueella melko paljon. Niitä oli Porrassuon, Heinoonsuon ja Mustasuon alueilla. Kiviniitty kuului niin ikään Kalkunmäen alueeseen. Koivisto on nimenä outo. Asutuksesta Mettä-Tiipiä oli tuolloin jo olemassa. Ainoa karttaan piirretty talo (vaatii suurentamista) on mielestäni jossain Heinoonkylän paikkeilla. Lieneekö talo siirretty myöhemmin toiseen paikkaan?
Haukijärvellä oli myös Kyröspohjan talojen maita. Ainakin osa niistä näkyy edellä linkitetyissä kartoissa. Näin voimme katsoa saaneemme isojaon Haukijärvellä suoritetuksi.
Parilan isojakokartta (blogi)
Katsellaan tällä kertaa hiukan, mitä isojakokartta kertoo Parilasta 1700-luvun loppuvuosina. Kartta ei taida olla ihan pohjois-eteläsuunnassa ja sitä on siksi hiukan vaikea hahmottaa. Sitä kannattaa taas suurentaa. Hetken etsimisen jälkeen sieltä erottuvat kylän kolme taloa. Tässä vaiheessa nousee kysymys talojen sijainnista. Ovatko ne todella olleet samalla puolella tietä vierekkäin? Vai onko tiet piirretty karttaan jotenkin todellisuudesta poikkeavasti? Hahmajärven suuntaan kun näyttäisi olevan peräti kaksi reittiä, jotka kyllä yhtyvät ennen pitäjänrajaa. Jos talojen vanhasta sijainnista on olemassa perimätietoa, olisi siitä mukava kuulla. Tiedossa on, että Parri (A) oli 1800-luvulla vastapäätä Äärilää (C) tien toisella puolella.
Lähde: Digitaaliarkisto
Ei Parila toki olisi ainoa kylä, jossa taloja on siirretty pois tiiviistä kyläkeskuksesta. Heinijärvellä ja Herttualassakin on menetelty näin, jälkimmäisessä tosin vasta 1900-luvun puolella. 1700-luvun lopussa ei Parilan taloilla ollut torppia, joten niiden puuttumista kartalta ei pidä ihmetellä. Kelhäjärven ja Mustajärven rannoilla oli lähinnä niittyjä, joilta ilmeisesti kerättiin niittyheinää. Mäkelän torppa lienee perustettu juuri kartanteon vuosina, mutta sekään ei erotu. Vaikea tosin ymmärtää, miten se olisi taloryppääseen sopinut. Joka tapauksessa kartasta näkee, missä Parilan pellot ja niityt ovat sijainneet 1790-luvulla.
Sitten nimistöstä. Reksevä, Kuolemaisten moisio ja Linnanseinä ovat tuttuja jo sivustolta. Myös Kelhäjärven ja Mustajärven mukaan nimetyt niityt on helppo löytää. Mustasuon, Porrassuon ja Heinoonsuon alueella oli niin ikään Parilan niittyjä. Mustasuolta, Heinoonsuolta ja Mustajärven ranta-alueelta on omat karttansa, kuten myös Haukipään alueelta, josta Äärilä on saanut maata. Löytämäinenkin (63) on nimenä tuttu.
Lammasuo (92, 93) on peltojen keskellä lähellä taloja. Isonkivenaro (89) talojen lähellä, Lahonsilta (53), Levonperko (54) Kelhäjärven suunnalla ja Marsin ja Holman niityt (74, 85) Parilanjärven takana vaativat jo hiukan etsimistä. Entä löydättekö kartoilta Kujanmoision (19), Aroniityn (90), Niidenmaanperkoon ( 86), Siltasuon (65), Karhunperkoon (98), Naulaniityn (76), Rottanladon (83) tai Korpiniitun (35)?
Isojaon aikaan (blogi)
Kirjoittelin joskus Pakkasen ja Suojan maiden vanhoista nimistä. Nyt löysin vanhan, isojaon ajalta peräisin olevan kartan, jonka arkistolaitos on digitoinut. Kartta kannattaa avata tästä linkistä, jolloin sen saa näkyviin kokonaisena teksteineen kaikkineen. Karttaa voi myös suurentaa. Alapuolella oleva on vain kuvituksena tähän tekstiin. Isojaosta ei tässä sen enempää. Jos joku haluaa perehtyä siihen ja noihin taulukon lukuihin tarkemmin, löytyy verkosta ja kirjallisuudesta varmasti tietoa. Lähinnä seuraavassa on tarkoitus hiukan palata nimistöön, joka pitkälti on ollut olemassa jo 1700-luvun lopussa ja käytössä vielä 1900-luvun alkukymmeninä. Kartan tarkkuus ei tietenkään vastaa nykypäivän vaatimuksia, mutta siitä näkee peltojen (åker), niittyjen (äng) ja metsien (skog) sijainnit suurin piirtein.
Lähde: Digitaaliarkisto
Suoja ja Pakkanen näkyvät kartassa vierekkäin. Ilmeisesti Pakkanen on ollut hieman Suojan alapuolella ja lähempänä tietä. Kartasta käy ilmi myös, missä Isovainion rinta (1) sijaitsi. Samoin siitä löytyvät Lato-, Mäki- ja Peräperkoo (25, 22, 23 ja 24). Kaikki mainitut ovat olleet peltoa. Vasikkakorpi (20 ja 21) taas on ollut niitty, samoin Pakkasen Ristihuhdanperkoo (30). Känkorpi (55, 56) voisi olla Käenkorpi, suomalaisten nimien kirjoittaminen ruotsalaiseen tekstiin on muuten onnistunut melko hyvin. Oudolta tuntuu Kirmonniityn (16) sijainti. Ilmeisesti se on isojaon yhteydessä liitetty Pakkaseen. Lieneekö Lähdekaivon (43) alueella ollut aikoinaan talojen käyttämä kaivo vai saatiinko vettä Suojan mäeltä? Myllyvainiollakin mainitaan lähde (41).
Reserviläisen niitty (50) kummallakin talolla kertoo Ruotsin vallan aikaisesta ruotusotilasjärjestelmästä varamiehineen. Vilkaisu tuon ajan rippikirjaan kertoo reserviläisen olleen nimeltään Heikki Rask. Itselleni jää hiukan hämäräksi, mitä olivat boskapshwilor (15), joita näyttää olleen useita. Kenties jotain aitauksia, joihin karja ajettiin yöksi? Ne lienevät olleet melko pysyviä, koska tulivat merkityiksi karttaan. Nimistöön niistä ei liene jäänyt mitään. Kartta ei kerro, oliko mylly Parilanjärven ja Haukijärven välisessä ojassa vielä olemassa. Mylly-alkuisia nimiä kyllä luettelossa on. Silta kartan oikeassa reunassa voisi olla Mustasilta. Mutta katselkaapa itse, vanhat kartat ovat viehättäviä.
Vielä hiukan asutuksesta 1915 (blogi)
Vuoden 1915 henkikirjoista voi vielä tehdä muutamia huomioita kylän asutuksesta. Kuljetaan tällä kertaa nykyistä Haukijärventietä pitkin ja poiketaan tarvittaessa sivuteille. Salomäki oli tuolloin juuri rakennettu, kauppa oli solmittu, mutta lainhuudatus puuttui vielä. Niinpä Vihtori Ihantola onkin saanut osaviljelijän tittelin. Sillanpäät solmivat avioliiton 1915 ja tekivät tilastaan kaupat vasta seuraavana vuonna. Emme tiedä, oliko vanha Ihantolan torppa vielä pystyssä vai oliko se käytetty Salomäen rakennustarpeiksi. Asukkaita siellä ei enää ollut. Tiipiällekään ei ole merkitty asukkaita. Laineet olivat todennäköisesti jo muuttaneet Alaviidanojalle ja Haukipäät tekivät kaupat tilastaan vasta 1916.
Heinoonkylässä asuivat ainakin Rintalat, Amanda Tuomisto ja Kullan perhettä, ehkä myös Juho Heino, joka henkikirjassa on merkitty heti heinoonkyläläisten jälkeen. Rintalasta, Tuomistosta, Antilasta ja Kullasta oli kauppakirjat tehty 1912 ja tilat oli erotettu 1914. Kauppakirjoista käy ilmi, että Rintala ja Tuomisto olivat jo ostohetkellä olemassa. Myös Kullan palsta oli Emil Arvid Mäkisen (Kullan) viljelyksessä ja Antilassakin oli asuinrakennus. Jostain syystä Elina Antila on kuitenkin henkikirjassa merkitty Parilaan. Heinoonkylä kuului Haukijärveen.
Kanervat olivat jo muuttaneet Maatialaan, sen sijaan Niemet asuivat vielä torpassaan Niemenkylässä. Kanerva ja Niemi oli kumpikin erotettu 1914. Ilmeisesti Kanervat asuivat Maatialan rakennuksissa ja kummankin perheen uudet talot olivat vasta tekeillä.
Nimi Mustasilta esiintyy jo 1800-luvun lopun rippikirjoissa. Mustasillat asuivat 1915 mäkitupalaisina Potilan maalla. Asuiko itsellinen Anna Halla samoilla nurkilla? Poutala oli jo erotettu palstatilaksi. Mahdollisesti myös seppä Jokinen perheineen asui 1915 mökissä, jonka alueen 20-luvulla lunasti omakseen.
Mainittakoon vielä yksi uudehko tila, nimittäin Viidanojankulman Hakala. Kalle ja Aina Hakala asuivat jo talossaan, olihan tilan kauppakirja tehty 1909.
Parilan ja Mustajärvenkulman asukkaita 1915 (blogi)
Jatkamme nyt matkaa vuoden 1915 henkikirjassa Parilaan. Kylän talolliset ja torpparit ovat sivustolta tuttuja, joten heistä ei sen enmpää. Matti Huippulasta ja Santeri Rajalasta on tullut entisiä torppareita eivätkä kummankaan lapset näytä jatkavan torpanpitoa. Ilmeisesti Matti ja Santeri puolisoineen kuitenkin asuivat kotimökeissään, samoin Hulda Huippula lienee asunut kotonaan. Linda Rajala on merkitty itselliseksi, mutta Parilassa hänkin asui. Pertulla olivat palveluksessa Lauri Merivirta ja Emma Hakala. Edellinen taisi olla jossakin vaiheessa renkinä myös Herttualassa, jälkimmäinen oli ehkä kotoisin Heinijärveltä. Hugo ja Lyydia Perttu asuivat tuohon aikaan mäkitupalaisina Pertun maalla. Elina Antila on merkitty vielä Parilaan, joten hänen mökkinsä Heinoonkylässä ei liene vielä ollut valmis. Tieto Kalle Keskisen kuolemasta Kanadassa ei nähtävästi ole saavuttanut henkikirjoittajaa, koska hänet on edelleen kirjattu Parilaan Amerikkaan muuttaneena.
Jatketaan sitten Mustajärvenkulmalle, jonka asukkaat löytyvät Hämeenkyrön Parilan, Pukaran, Heinijärven ja Herttualan sekä Mouhijärven Pukaran kylistä. Kallioniemessä oli vielä elossa vanhaemäntä Tilda. Ida Ahola oli palveluksessa Riukulassa, Juho Knall näyttäisi merkinnöistä päätellen asuneen mäkituvassa Ojaniemen maalla. Lempi Ahonen oli palveluksessa Kirmolla. Samassa talossa oli renkinä Taavi Heikkilä. Väinö ja Toivo Mustajärvi on merkitty itsellisiksi, ilmeisesti he ovat asuneet kotonaan.
Mouhijärven puolella Taavetti ja Rosa Peltomäki on merkitty kanssa-asukkaiksi Kourille, ilmeisesti tilan erottaminen itsenäiseksi oli kesken. Juho Vilhem ja Laina Lähteenkorva eivät olleet vielä hankkineet Mustalahden tilaa. He asuivat Kourilla tai Peltomäessä. Kourille on merkitty myös sisarukset Taavetti Näppi ja Lyydia Ahola. Koskisen perhettä asui mäkitupalaisina Ylinapan maalla. Peltomäkiä lukuunottamatta kaikki viimeksi mainitut asuivat Mustajärvenkulman ulkopuolella.
Kun kylän ulkopuolelle jouduttiin, niin poimitaan tähän loppuun vielä muutama tuttu nimi Herttualasta. Kalle ja Ida Rajala olivat palveluksessa Alakeskisellä. Frans ja Olga Mäkinen on merkitty Alakeskisen itsellisiksi. Asuinpaikka ei selviä. Se ei välttämättä enää ollut Ruskeemäki. Toisaalta pojat Toivo ja Aimo on kirjattu Haukijärven kouluun jo 1913, joten Haukijärvelle siirtymässä perhe varmasti noihin aikoihin oli. Tilda Mäenpää oli henkikirjan mukaan myös Herttualassa, mutta on mahdollista, että hän kuitenkin oli töissä muualla.