Kun sanomalehtien tilaaminen yleistyi ja koulujen myötä kirjoitustaito oli useampien omaksuttavissa, lisääntyi postin määrä ja kylälle haluttiin postitoimistoa. Hämeenkyrön historia-teoksen mukaan 1900-luvun alussa pyydettiin Haukijärven koululle postipysäkkiä. Asiassa aloitteellisia olivat ainakin Lehtosalo ja Richter. Pysäkki onkin perustettu 1902. Posti tuotiin Häijäästä. Kuntakokous teki 1909 päätöksen Haukijärven postipysäkin lopettamisesta ja korvaamisesta kirkonkylästä kannettavalla jalkapostilla. Kyläläiset ilmeisesti keräsivät nimilistan postipysäkkinsä puolesta ja saivat pitää sen. Suomen kansakoulumatrikkeli vuodelta 1911 mainitsee opettaja Kerttu Lehtosalon toimineen postipysäkin hoitajana. Posti tuli koululle kolme kertaa viikossa.
Ilmoitus Kansa Lehdessä 16.12.1908.
Lähde: Historiallinen sanomalehtikirjasto
Ensimmäinen tiedossa oleva postinkuljettaja on mouhijärveläinen Vihtori Werner Mäkelä, joka toimi kirjeenkantajana vuodesta 1917 vuoden 1919 alkuun. 1920-luvulla postia kuljetti Samuel Pettersson hevosella, hänen jälkeensä Hilja Mustasilta jalan. Myös Taavetti Kalliopohja kuljetti postia hevosella.
Vihtori Mäkelä on muistellut Postitorvi-lehdessä 1933 matkojaan Haukijärvelle. Kuljetus tapahtui usein pimeässä, koska posti saapui Häijääseen suhteellisen myöhään. Kerran Mäkelä oli nähnyt metsätaipaleella valoa ja pelännyt tulevansa ryöstetyksi, mutta mitään ei kuitenkaan ollut tapahtunut. Valot olivat sammuneet ennen kuin hän pääsi kohtaan, missä oli ne nähnyt. Hevonen oli kuitenkin lähtenyt tuolla kohdalla kovaan raviin. Turvanaan Mäkelällä oli revolveri. Toisen kerran hän oli kuullut laukausten ääniä. Ilmeisesti hänen havaintonsa liittyivät vuoden 1918 sekaviin oloihin. 20-luvulla postia kuljetettiin kylään neljä kertaa viikossa, vuodesta 1928 lähtien kuusi kertaa viikossa.
Postipysäkki toimi myöhemmin Hiirikallion Antilassa vuoteen 1937 ja sen jälkeen Kalliopohjassa. Vuonna 1938 pysäkki muuttui toisen luokan postiasemaksi. Vuodesta 1928 lähtien posti vietiin kolme kertaa viikossa Kallioniemeen Mouhijärven puolelle. Ilmeisesti postia kuljetti Mustajärvenkulmalle se, joka toi sen kylän postipysäkille. Postin kulku saattoi vielä 30-luvulla olla hidasta, kun tiet olivat huonokuntoisia. Varsinkin talvella posti oli usein perillä vasta illalla. Kalliopohja toimikin kokoontumispaikkana, missä postinhakuun tulleet nuoret tapasivat toisiaan.
Sodan jälkeen muodostettiin Mustasillan postipiiri. Siihen kuuluivat talot Mustasillalta Peltolaan sekä Lamminkulman talot. Niiden postin laittoi postinkuljettaja Suojan risteyksessä olleeseen postilaatikkoon. Siitä piirin talot vuorollaan hakivat koko piirin postin ja jakoivat sen eteenpäin. Ainakin Mäkelään, Laineelle ja Peltolaan jätettiin useamman lähitalon posti. Niemenkylän ja Hiirikallion talojen sekä Kotirannan posti jätettiin puolestaan Mäensivuun.
50-luvun alkupuolelta lähtien postitoimisto oli Vuoren talossa ja 60-luvun lopulta lähtien Riekon kaupalla. Postin arkisto kertoo, että toimiston pinta-ala Vuorella oli 10 neliömetriä ja Riekolla 20 neliömetriä. Taavetti Kalliopohjan jälkeen postinkuljettajana toimi Paavo Puolamäki vuoteen 1960. Hän toi postin Häijäästä aluksi Kalliopohjaan ja myöhemmin Vuorelle. Hänen jälkeensä postia jakoi Jaakko Kaunisto.
Postin arkistoissa on säilynyt seuraavat tiedot postinhoitajista: Kerttu Lehtosalo 1902 - noin 1912, Taavetti Antila 1913 - 1919, Lempi Antila 1920 - 1929, Samuel Pettersson 1929 - 1930, Lempi Mäkinen 1930 - 1938, Aino Kalliopohja 1938 - 1954, Laina Vuori 1954 - 1970 ja Lyyli Mustasilta vuodesta 1970 eteenpäin. On mahdollista, että postinhoitaja on jossakin tapauksessa aloittanut työnsä jo ennen kuin on tullut virallisesti nimitetyksi toimeensa.
Postin laatikkokanto alkoi 1960-luvulla. Sitä ennen posti haettiin postitoimistolta. Epävirallista yhteistyötä harjoitettiin niin, että jokainen talo vuorollaan nouti kulmakuntansa postin.
Haukijärven postitoimisto suljettiin 1990-luvun alussa. Tämän jälkeen asiamiesposti toimi joitakin vuosia Karmel-kodilla.
Haukijärven rivileima 1900-luvun alusta
Haukijärven postileima kortista, jonka omistaa Leila Niemenmaa