Kylä on ollut suhteellisen väljästi rakennettu eikä suuria useamman rakennuksen tuhonneita tulipaloja tiettävästi ole ollut. Yksittäisiä rakennuksia on kuitenkin vuosikymmenten mittaan palanut. Se ei ole yllättävää, kun ottaa huomioon, kuinka paljon aiemmin jouduttiin käsittelemään tulta lämmityksen, ruuanlaiton, leipomisen, viljan kuivattamisen, saunomisen ja monen muun työn yhteydessä. Erityisesti pärekatot olivat herkkiä syttymään.
Erkkilän navettarakennus paloi 1904, Pakkasen kuivuri tuhoutui 1907. Vuonna 1921 paloi Valkaman asuinrakennus. Viidanojankulman Lehtisen navetta paloi 1949, samoin Mustajärvenkulman Palomäen kuivausriihi ja 1953 Peltolan riihirakennuksen poltti salamaniskusta alkanut tulipalo. Pienempiä tulipaloja sattui ainakin Sillanpäässä 1921 ja 1933, Katajistolla 1931, lastenkodissa 1949 ja 1959 sekä suutari Salolla 50-luvulla. Suurin osa rakennuksista oli vakuutettuja, mutta aina vakuutukset eivät täysin vastanneet vahinkoja.
1900-luvun alussa palovakuutuksia oli mahdollista ottaa Maalaisten Paloapuyhdistyksestä tai Mouhijärven Paloapuyhdistyksestä (myöhemmin vuodesta 1934 Mouhujärven Palovakuutusyhdistys). J.E.Richter toimi Maalaisten Paloapuyhdistyksen asiamiehenä kylällä välittäen vakuutuksia, keräten vakuutusmaksuja ja suorittaen palotarkastuksia. Mouhijärven Paloapuyhdistyksen maksuja kerättiin tiettyinä päivinä Parilan Erkkilässä, myöhemmin Viidanojankulman Metsäraukolassa. Yhdistyksellä oli erikseen muurien tarkastajat, jollaisina ovat toimineet ainakin Kaarle Ojaniemi, Martti Erkkilä, Malakias Mäkelä ja Samuli Metsäraukola. Hämeenkyrön Paloapuyhdistys (myöhemmin 1935 lähtien Hämeenkyrön Palovakuutusyhdistys) aloitti toimintansa 1921. Vähitellen se alkoi saada vakuutuksenottajia myös Haukijärveltä. Varsinaista asiamiestä sillä ei liene kylällä ollut. Heinijärven koulun vieressä asunut opettaja Tenhovaara oli yhdistyksen toimitusjohtaja ja hänen kotonaan oli yhdistyksen ensimmäinen toimitila. Hämeenkyrön Palovakuutusyhdistyksen palkkaamat nuohoojat suorittivat myös palotarkastukset.
Palovakuutuskuitti Hilkka Luukkasen arkistosta
Haukijärvellä ei tiettävästi koskaan ole toiminut omaa palokuntaa. Lähin oli Herttualassa, ja se hankki 20-luvulla oman paloruiskun. Hahmajärvellä lienee toiminut 1900-luvun alussa Mouhijärven VPK:n osasto, joka auttoi myös Haukijärvellä tulipalojen sammuttamisessa. Mouhijärven Paloapuyhdistys hankki ruiskuja eri kylille. 1904 sellainen saatiin Pukaraan Hämeenkyrön puolelle. Tarkempi sijainti ei ole tiedossa. 20-luvulla yhdistyksen ruiskuja mainitaan olleen Hämeenkyrössä kaksi, joista toinen Vesajärvellä. Nämä lienevät olleet isoja, useamman henkilön voimin toimineita ja hevosella palopaikalle kuljetettuja ruiskuja. Muistitiedon mukaan Viidanojankulman Alaviidanojalla on ollut tällainen neljän pumppaajan voimin käytettävä ruisku, joka lienee ollut useamman talon yhteinen. Vähitellen taloihin hankittiin pieniä omia paloruiskuja, joilla voitiin hoitaa alkusammutusta.