Vuonna 1918 säädettiin laki vuokra-alueiden lunastamisesta. Jo ennen sitä oli syntynyt vapaaehtoisia kauppoja maa-alueista. Erityisesti kaukana kantatiloista olevia vuokra-alueita myytiin niiden vuokraajille. Tästä ovat esimerkkinä mm. Purtun (Tiipiän) 1910-luvulla itsenäistyneet vuokra-alueet, kuten Salomäki, Sillanpää ja Peltola sekä Pertun Peltoniemi ja Viidanojankulman Yliviidanoja ja Alaviidanoja. Melko sopuisasti lienevät itsenäistyneet 1920-luvulla myös Heinijärven talojen torpat Viidanojankulmalla, samoin Hillun Valkama.
Pakkasen kartanon omistaja Gustav Estlander vastusti lähellä kartanoa sijainneiden torppien omaksi lunastamista. Näistä Kukkola sai maansa haltuunsa, mutta Selkeen torpan väki joutui muuttamaan kauemmas. Viitaniemi hävisi kokonaan. Myöskään Haukipää, Palomäki ja Kinkki eivät itsenäistyneet. Mäkelä ei saanut lunastaa Pakkasen omistukseen 1912 siirtynyttä torpan osaa. Useimmat Pakkaselle kuuluneista Parrin torpista eivät itsenäistyneet. Päätelleen siitä, että niistä monet on merkitty 1929 karttaan, saivat niiden asukkaat ostaa jonkinlaisen mäkitupa-alueen. Timgrenin mukaan Pakkasen pinta-ala pieneni tässä yhteydessä kaikkiaan noin 100 hehtaarilla.
Pakkasella on kokoontunut vuonna 1923 Turun maanjako-oikeus, jossa on käsitelty ilmeisesti juuri Kukkolan, Viitaniemen, Selkeen ja Mäkelän lunastusoikeutta. Lisäksi Hämeenkyrön Sanomissa olleessa ilmoituksessa mainitaan Parilan Äärilä ja Heinijärven Lamminsivu.
Asutuslautakunnan pöytäkirjat kertovat, että torppien itsenäistymistä seurasi uusien tilojen kehittymisen aika. Kyläläiset rakensivat tai korjasivat tilojensa rakennuksia ja hankkivat lisämaata. Tiloja myös siirtyi seuraavalle sukupolvelle. Kaikki tilattomat eivät kuitenkaan voineet maata hankkia ja osa uusista pienviljelijöistä toivoi lisämaata. Kun tuli tietoon, että Pakkanen tulee myyntiin, pidettiin Frans Mustasillan luona kokous. Siinä 11 tilatonta ja 16 pienviljelijää esitti, että valtio ostaisi Pakkasen kartanon ja myisi sen maita kohtuulliseen hintaan paikkakunnan tilattomille ja pienviljelijöille. Asutuslautakunta suhtautui esitykseen myönteisesti ja pyysi asustushallitukselta, että se "kiinnittäisi huomiotaan Pakkasen tilaan ja sikäli kuin mahdollista teettäisi suunnitelman tilan lunastamisesta ja asuttamisesta". Hanke ei kuitenkaan toteutunut.