Talvi- ja jatkosota koettelivat Haukijärveä, Parilaa ja Mustajärvenkulmaa raskaasti. Sodan seurauksena menetti henkensä ainakin 22 sellaista miestä, jotka olivat lähtöisin näistä kylistä. Lukumäärä riippuu hieman siitä, tarkastellaanko vain niitä, jotka sodan aikana olivat kirjoilla kylissä vai otetaanko mukaan myös sellaiset, jotka olivat muuttaneet muualle. Myös sodassa haavoittuneita oli useita.
Matti Järvelän kaatumisilmoitus ja sotilaskantakortti. Asiakirjat omistaa Sinikka Nousiainen.
Talvisodassa hämeenkyröläiset kuuluivat pääsääntöisesti yhteen komppaniaan. Haukijärveläisetkin taistelivat muun muassa Summassa ja Viipurissa. Jatkosodan taistelupaikoista mainittakoon Rautjärvi ja Äyräpää, joissa molemmissa kaatui kyläläisiä. Jatkosodan päätyttyä muutamat kyläläiset saivat vielä komennuksen Ouluun, josta matka jatkui laivalla Tornioon. Tornion maihinnousuun osallistuivat Jaakko Valkama, Ilmari Mäkelä ja Jaakko Kaunisto.
Sodassa kaatuneiden lesket jäivät usein pienten lasten yksinhuoltajiksi. Haukipään perheessä oli isän kaaduttua kuusi sotaorpoa.
Kaatuneet säilyvät läheisten mielissä. Aina Järvelä Hämeenkyrön kirkolla. Kuvan on ottanut Hilkka Tuomisto ja sen omistaa Sinikka Nousiainen.
Siviilien elämään kotirintamalla kuului kova työteko, olihan paras osa työvoimasta rintamalla. Naiset joutuivat huolehtimaan myös paljon fyysistä voimaa vaatineista töistä. Monet emännät vastasivat tilanhoidosta. Myös lapset ja nuoret tekivät paljon töitä. Sukulais- ja naapuriapua annettiin paljon, muuten ei töistä olisi selvitty.
Sotavuosina oli tapana, että koulutoverit tai sukulaislapset kantoivat kuolleen lapsen arkkua. Kuvassa vasemmalla Elvi Kukkola ja Mirjam Ketola sekä oikealla Hilkka Selkee ja Kaarin Ketola 1940 Anja Kukkolan arkun äärellä. Kuvan omistaa Eine Akkanen.
Sodankäyntiin jouduttiin luovuttamaan hevosia ja autoja. Vihtori Järvelälle annettu määräys hevosen luovuttamisesta ja varustamisesta on säilynyt. Asiakirjan omistaa Pentti Järvelä.
Sodan jälkeen ihmiset olivat lujilla rakentaessaan talojaan säännöstelyn oloissa tai etsiessään rintamavuosien jälkeen paikkansa elämässä. Kovalla työllä kuitenkin selvittiin ja usko elämään palasi. Tämä näkyi Haukijärvelläkin solmittujen avioliittojen suurena määränä ja korkeana syntyvyytenä.