Suojalta kohti Häijäätä
Anttila
Parrin torpista viimeisenä ennen Mouhijärven rajaa on ollut vuonna 1880 perustettu Anttila (myös muodossa Antila). Se on ollut olemassa aina vuoteen 1936 saakka. Sen pinta-ala on vuonna 1910 ollut 2,8 hehtaaria. Ensimmäinen torppari Kaarle Arvid Juhonpoika (aik. Halla, s. 1839 Mouhijärvellä) kuoli 1888. Hänen leskensä Eeva Kaisa Juhontytär (s. 1840, k. 1919) ja poikansa Alfred Kaarlenpoika (s. 1872, k. 1937 Pohjois-Pirkkalassa) asuivat torpassa 1890-luvun alussa. Vuodesta 1892 lähtien Eeva Kaisa on merkitty Haukijärvelle itselliseksi. Alfred muutti rengiksi Herttualaan ja avioitui 1898 Maria Aleksiina Joelintytär Ristimäen (s. 1876, k. 1934 Pohjois-Pirkkalassa) kanssa. Perhe, joka käytti sukunimeä Laine, asui Kyröskoskella, mistä muutti 1916 Nokialle. Alfredin sisar, Eliina Matilda (s. 1862 Mouhijärvellä, k. 1935) asui lapsineen Antilassa.
Torppa lienee ollut vähän aikaa tyhjillään kunnes se 1903 sai uudet asukkaat. Vuonna 1903 avioituneet Ivar Evert Malakianpoika Mäkelä (s. 1878, k. 1918) ja Sofia Vilhelmiina Juhontytär Palomaa (s. 1878, k. 1943 Viljakkalassa) muuttivat tuolloin torppaan. Sofia oli syntynyt Palomaan torpassa Viidanojankulmalla. Ivar Evert oli lähtöisin Kuotilan Juusen Mäkelän torpasta. Hän oli Hilma Amalia Niemen ja Ida Karoliina Kukkolan veli. Vuoden 1924 henkikirjoissa on torpparin leski, itsellinen Sofia Anttila. Todennäköisesti Ivar Evert Anttila kaatui Hämeenlinnan seudulla 1918. Hänet julistettiin myöhemmin kuolleeksi. Lapsia pariskunnalla oli kahdeksan:
- Kalle Jooseppi, s. 1903, k. 1963,
- Emma Johanna, s. 1906, k. 1946 Kankaanpäässä,
- Fanny Sigrid, s. 1906 (kaksonen), k. 1909,
- Paavo Edvard, s. 1909, k. 1985 Viljakkalassa,
- Erkki Nikolai, s. 1911, k. 1941 Tampereella,
- Fanni Maria, s. 1911 (kaksonen), k. 1911,
- Fanni Kaarina, s. 1914, k. 1918 ja
- Tyyne Maria, s. 1917, k. 1987 Vaasassa.
Ivar Anttilan kuoleman jälkeen perhe lienee muuttanut pois torpasta. 20-luvulla he asuivat Suojalla.
Kalle Jooseppi avioitui 1935 Siiri Maria Virtasen (os. Laaksonen, s. 1907, k. 1991) kanssa. Perhe muutti seuraavana vuonna Viljakkalaan, myös Kallen äiti Sofia Vilhelmiina seurasi mukana. Myöhemmin perhe lienee asunut Kyröskoskella. Diakonissa Emma Johanna Anttila muutti 1932 Parilasta Ruovedelle. Myöhemmin hän toimi sairaanhoitajana usealla paikkakunnalla. Paavo avioitui 1937 Linda Mikkosen (s. 1911 Viljakkalassa, k. 2009 Viljakkalassa) kanssa. Perhe asui Viljakkalan Sonnunkylässä. Erkki muutti 1934 Viljakkalaan ja sieltä 1939 Tampereelle. Hänet on kuitenkin haudattu Viljakkalaan. Tyyne muutti Isokyröön, jossa toimi kodinhoitajana. Hän avioitui 1945 Lauri Viron (s. 1919, k. 2016 Vaasassa) kanssa.
Taloa ei enää ole olemassa.
Kaunisto
Tien toisella puolella kallion reunalla Holisevan ahteen lähellä on ollut Kaunisto. Se oli vuonna 1861 perustettu Parrin torppa. Kauniston torppari oli Kaarle (Kalle) Viktor Gabrielinpoika (s. 1853, k. 1926). Hän oli lähtöisin Koiviston torpasta Viidanojankulmalta. Hän oli Hilma Antilan ja Matilda Petterssonin veli. Hänen vaimonsa oli Matilda Juhontytär (s. 1847 Karkussa, k. 1926). He tulivat Kaunistolle 1882. Ilmeisesti he rakensivat pian tämän jälkeen torppaan uuden asuinrakennuksen. Heillä oli lapset
- Kaarle Vihtori, s. 1878 Ylöjärvellä, k. 1905 Mouhijärvellä,
- Jaakko Hjalmar, s. 1883, k. 1928 Helsingissä,
- Juho Emil, s. 1887, k. 1945 Tampereella,
- Aina Matilda, s. 1889, k. 1969 ja
- Lauri Vilhelm, s. 1892, k. 1941 Tampereella.
Kaarle muutti Mouhijärvelle. Jaakko avioitui 1904 Emman (os. Kuusjoki, s. 1877 Ylöjärvellä, k. 1907 Tampereella) kanssa. Perhe asui Pinsiössä Ylöjärvellä. 1906 he muuttivat Tampereelle. Jaakko muutti 1917 Helsinkiin. Hän oli ammatiltaan kirvesmies. Juho avioitui 1907 Maria Josefiina Albertintytär Mikkolan (s. 1879 Mouhijärvellä, k. 1963 Tampereella) kanssa. Tämä oli lähtöisin Tupurlan kylän Mikkolasta Mouhijärveltä. He asuivat 30-luvulla Pispalassa. Aina perheineen asui Hahmajärvelle menevän tien varressa. Lauri Kaunisto kuulutettiin 1917 Karkussa avioliittoon Sigrid Jalosen (s. 1897, k. 1981 Tampereella) kanssa. Perhe asui Pispalassa 30-luvulla. Sigrid oli syntynyt Pukaran Riukulan Norrgårdin torpassa, mutta muuttanut jo lapsena Karkkuun.
Vuonna 1910 torppaan on kuulunut 2,3 hehtaaria maata.
Vuosien 1929 - 1930 maataloustiedustelun mukaan Kaunisto oli Vihtori Niemen (s. 1897) palkkausmaana. Tämä oli Pakkasella muonarenkinä. Hänellä oli vaimo Ellen (s. 1896) ja kuusi lasta. Lapsista lähteet mainitsevat nimeltä Vienon (s. 1919) ja Viljon (s. 1921). Perhe lienee asunut Haukijärvellä vain vähän aikaa. Vuoden 1930 aikoihin he muuttivat muualle.
Hämeenkyrön historia-teoksen mukaan torppa itsenäistyi 1931. Talo oli kuitenkin jo 30-luvulla Pakkasen omistuksessa. Vuonna 1937 taloon muutti Huittisista tullut Vuoren perhe. He muuttivat jo seuraavana vuonna Rantalaan. Kaunistolla kerrotaan olleen yksi huone ja keittiö, jonka leivinuuni oli ainoa lämmönlähde talossa. Talvisaikaan talo oli kylmä.
Sodan jälkeen asukkaina oli omaa taloaan rakentaneita karjalaisia (Antti Matikainen perheineen). Talo paloi vuonna 1947.
Vuoren perhettä Kaunistolla: Laina Vuori sekä lapsista Jaakko ja kaksoset. Kuvan omistaa Pirkko-Liisa Murtola.
Niemi
Seuraava rakennus on kartassa nimeltään Nieminen. Siitä voisi päätellä, että kyseessä on entinen Niemen torppa joka on perustettu 1854. Koko Kelhäjärven rannan asutusta on sanottu Niemenkyläksi. Torpassa asuivat vuosisadan vaihteessa torppari Kustaa Adolf Juhonpoika (s. 1844 Suoniemellä, k. 1897), hänen vaimonsa Johanna Kustaava Eliaksentytär (s. 1842 Karkussa, k. 1913) ja lapset
- Kaarle Kustaa, s. 1869 Suoniemellä, k. 1897,
- Aina Vilhelmiina, s. 1873, k. 1959 Mouhijärvellä,
- Frans Viktor, s. 1876, k. 1959,
- Hilma Matilda, s. 1880, k. 1965 Karjaalla,
- Ida Maria, s. 1884, k. 1961 Mouhijärvellä ja
- Fanni Johanna, s. 1886, k. 1942 Hämeenlinnassa.
Aina avioitui 1899 karkkulaisen Kaarle Valtosen (s. 1871 Mouhijärvellä, k. 1934 Mouhijärvellä) kanssa. He asuivat myöhemmin Ruissalon tilalla Mouhijärven Ryömälässä. Frans Vihtori oli seuraava Niemen torppari. Hän avioitui 1899 Hilma Amalia Malakiantyttären kanssa (s. 1872 Kuotilan Mäkelän torpassa k. 1944). Hilma Amalia oli Ida Karoliina Kukkolan ja Ivar Evert Anttilan sisar. Frans Vihtori ja Hilma Amalia Niemen perheeseen kuuluivat lapset
- Frans, s. 1900, k. 1967,
- Lauri Vilhelm, s. 1902, k. 2000,
- Hilma Johanna, s. 1905, k. 1974,
- Kalle Erland, s. 1907, k. 1986 ja
- Uuno Erik, s. 1912, k. 1995
Syksyllä 1917 Frans Vihtori osti Lamminkulmalta oman pienen tilan, Niemen. Muutaman vuoden asumisen jälkeen perhe muutti Santamäkeen Viidanojankulmalle, jonka kohdalla perheen vaiheita on esitelty tarkemmin.
Hilma ja Ida muuttivat Mouhijärvelle. Hilma avioitui Mouhijärvellä Kaarle Kivimäen kanssa 1904. Seuraavana vuonna he muuttivat Pirkkalaan. Ida toimi emännöitsijänä Vähä-Tiisalan tilalla Mouhijärvellä. Fanni muutti Ylöjärvelle ja sieltä Tampereelle. Hän avioitui 1913 Tampereella sairaanhoitaja Heikki Viktor Oksin (s. 1877, k. 1929 Hämeenlinnassa) kanssa. Tämä asui silloin Turussa, jonne myös Fanni muutti.
Vuonna 1910 torpan pinta-ala oli 3,5 hehtaaria. Torpan rakennuksia lienee ollut olemassa vielä 1930. Vuosien 1929 - 1930 maataloustiedustelun mukaan Niemessä oli vuokraviljelijänä Anton Hautala (s. 1886 Hongonjoella, k. 1941 Hongonjoella), joka oli muonarenkinä Pakkasella. Hänellä oli vaimo Linda (s. 1890, k. 1962 Honkajoella) ja yhdeksän lasta. Nimeltä lapsista on lähteissä mainittu
- Martti, s. 1911, k. 1942 Hongonjoella,
- Laura, s. 1916,
- Lilja, s. 1917,
- Elli,
- Eino, s. 1921, k. 1944 sodassa ja
- Toivo, s. 1923.
Perhe lienee tullut Haukijärvelle 20-luvun puoilivälissä ja muutti pois 1934.
Taloa ei enää ole olemassa.
Rantamaa (Kaasalainen)
Kelhäjärven lähellä entisen Rantalan paikkeilla on Rantamaan tila. Sen ensimmäiset omistajat olivat Tuomas (s. 1912 Vpl Pyhäjärvellä, k. 1981) ja Helli Sanelma (os. Pärssinen, s. 1917, k. 1963) Kaasalainen. Heillä oli lapset
- Leena, s. 1937 Vpl Pyhäjärvellä,
- Lea (Valtonen), s. 1940 Lapua, k. 2008 Tl Lapissa ja
- Kari, s. 1944 Keuruulla.
Leena avioitui Matti Keskisen kanssa. Perhe asui Herttualassa.
Tilan päärakennus on rakennettu 1948. Ennen oman talon valmistumista perhe asui Rantalassa. Tuomas Kaasalainen kuului maamiesseuran johtokuntaan. Tila kuuluu edelleen suvulle.
Rantala
Rantala oli vasemmalla puolella tietä, aika lähellä järven rantaa Pakkasen (Parrin) maalla. Ei ole tiedossa, milloin se on rakennettu. Vuosien 1929 - 1930 maataloustiedustelun mukaan Rantala oli Pakkasella muonarenkinä työskennelleen Urho Hujon palkkausmaana. Todennäköisesti perhe myös asui siellä.
Myöhemmin 30-luvulla Rantalassa asui leski Ida Virtanen. Vuoden 1920 aikoihin Haukijärvelle muutti Virtasen perhe, joka tuli Kullaalta. Perheeseen kuuluivat isä Frans (s. 1868 Pomarkussa, k. 1930) ja äiti Ida Johanna (os. Lahdenperä, s. 1871 Kullaalla, k. 1943) sekä lapset
- Frans Johannes, s. 1900 Noormarkussa, k. 1927,
- Oskari Jalmari, s. 1902 Noormarkussa, k. 1986,
- Paavo Edvard, s. 1907 Kullaalla, k. 1977 Tampereella,
- Lempi Maria, s. 1909 Kullaalla, k. 2001,
- Eino Kalle, s. 1911 Kullaalla, k. 1950,
- Väinö Ilmari, s. 1916 Kullaalla, k. 1986 Tampereella ja
- Arvi Eemil, s. 1919 Kullaalla, k. 1985 Tampereella
Vanhimmat lapset Hulda (s. 1891 Kullaalla) ja Lyydia (s. 1895 Pomarkussa) eivät asuneet Haukijärvellä. Frans avioitui Siiri Laaksosen kanssa. Oskari ja Eino asuivat perheineen myöhemmin lähellä työväentaloa. Paavo oli karjakko, myöhemmin hän työskenteli meijerillä Tampereella. Hän toimi myös pitokokkina. Lempi avioitui Toimi Peltomäen (s. 1905, k. 1984) kanssa. He asuivat Mouhijärven puolella, lähellä Mustajärveä. Myös Väinö asui Tampereella ja työskenteli meijerillä. Hänen puolisonsa oli Elma (os. Hakala, s. 1925 Messukylässä, k. 2003 Tampereella). Kun Eino Virtanen sai talonsa valmiiksi, muuttivat myös Ida ja Arvi Virtanen uuteen taloon. Sittemmin Arvi muutti Tampereelle, jossa hänestä tuli muurari. Hänen puolisonsa oli Anna-Liisa Nurminen (s. 1921 Ruovedellä).
Ida Virtanen Rantalan edessä 30-luvulla. Kuvan omistaa Pasi Peltomäki.
Syksyllä 1938 taloon muutti Vuoren perhe. He olivat aiemmin asuneet Kaunistolla ja muuttivat Rantalasta Suojalle 1939.
Rantalassa asui sodan jälkeen vähän aikaa Ikävalkon perhe. He muuttivat Haukijärveltä Vihtiin 1946. Vilhelm (s. 1887 Viipurin maaseurakunnassa, k. 1964 Vihdissä) ja Lydia (os. Kemppinen, s. 1890 Viipurin maaseurakunnassa, k. 1965 Vihdissä) Ikävalkolla oli lapset
- Sulo, s. 1914 Viipurin maalaiskunnassa, k. 2007 Helsingissä,
- Irja, s. 1918 Viipurin maalaiskunnassa,
- Salme, s. 1923 Viipurin maalaiskunnassa,
- Hellin, s. 1925 Viipurin maalaiskunnassa, k. 2012,
- Erkki, s. 1928 Viipurin maalaiskunnassa,
- Martti, s. 1930 Viipurin maalaiskunnassa, k. 1990 Helsingissä ja
- Keijo, s. 1933 Viipurin maalaiskunnassa.
Irja kuoli lapsena Karjalassa. Salme avioitui Ensio Pussin (s. 1923 Mouhijärvellä) kanssa ja perhe asui Pukarassa. Hellin avioitui Jaakko Valkaman kanssa.
Myös Sihvolan perhe asui vähän aikaa Rantalassa. Tuomas Kaasalainen perheineen asui Rantalassa ennen oman talon valmistumista. Ilmeisesti tämän jälkeen Rantala oli jonkin aikaa Jaakko Heikkilän (opettaja Tauno Heikkilän veljen) perheen kesäasuntona. Rantalan mökki muutettiin myöhemmin Kaasalaisen kuivuriksi.