Blogi

Hämeenkyrön Sanomissa oli 1953 montakin Haukijärveen liittyvää uutista tai ilmoitusta. Tähän olen poiminut muutamia sellaisia pienehköjä juttuja, jotka eivät muuten ole tulleet sivustolla esille. Siispä luettelonomaisesti siitä, mitä Haukijärvellä tapahtui 60 vuotta sitten:

• Verottaja muistutti, että veroilmoitukset piti tehdä. Lomakkeita sai mm. Viljo Kukkolalta Haukijärvellä.
• Haukijärvellä pidettiin juhlatanssit, joissa soitti Rytmi-orkesteri ja vanhojen toivetansseissa Polkkayhtye. Linja-auto toi väkeä Tampereelta saakka. Ilmoitus oli sikäli erikoinen, ettei tanssien järjestäjää tai paikkaa mainittu lainkaan. Ilmeisesti ne olivat kaikkien tiedossa muutenkin.
• Kunnanvaltuusto antoi tieliikennelain edellyttämän lausunnon Myllysillan uudelleenrakentamissuunnitelmasta tieosalla Haukijärvi - Häijää.
• Haukijärven neuvolassa oli joka kuukauden I perjantaina kätilön vastaanotto klo 9 - 10 ja terveyssisaren vastaanotto klo 10 - 11.
• Kalle Haukipää ilmoitti Peltolassa pidettävästä huutokaupasta, joka liittyi omistajanvaihdokseen.
• Haukijärveltä, läheltä Mouhijärven rajaa löytyi käynnissä ollut viinatehdas. Tehtailijat tavattiin itse teossa. Kahdeksan litraa valmista pontikkaa kaadettiin maahan ja hyväkuntoiset keittovälineet hävitettiin. Tekijät väittivät olleensa ensimmäistä kertaa asialla.
• Kallioniemessä pidettiin kasvavan heinän huutokauppa.
• Haukijärven kansakoulun koulukeittäjän ja siivoojan toimi julistettiin haettavaksi.
• Haukijärven Urheilijat saavutti toisen sijan kunnan lentopallosarjassa. Voiton vei Jumesniemen Nuorisoseuran II joukkue.
• Juho Virkki täytti 60 vuotta.
• Kunnanvaltuustoon tulivat valituiksi Pentti Naskali ja Nikolai Mäkelä, varajäseniksi jäivät Vilho Mustajärvi ja Viljo Kukkola.
• Eero Ihantola tuli valituksi Osuusliike Oman edustajistoon.
• Postinhoitaja Aino Kalliopohja ja postinkuljettaja Paavo Puolamäki kiittivät saamistaan joululahjoista ja toivottivat hyvää uutta vuotta.

Peltolasta Haukijärvelle päin tien vasemmalla puolella on paikka, jota vanhat ihmiset ovat sanoneet Alanteriksi. He ovat kertoneet, että siinä olisi joskus ollut sotilastorppa. Maa on kuulunut Kalkunmäen kylään, josta ei sennimistä sotilasta tunneta. Tarina lienee saanut alkunsa jahtivouti Carl Alanderista, joka tuli Hämeenkyröön 1802 Mouhijärveltä. Hän oli rippikirjan mukaan syntynyt 1781 Turussa. Vaimo Caisa Ulrica Wahlberg oli syntynyt 1774 niinikäänTurussa. Perheeseen on merkitty neljä lasta, joista yksi kuoli pienenä. Mahdollisesti perhe oli äidinkieleltään ruotsinkielinen.

Jahtivouti oli tuohon aikaan lähinnä nimismiehen apulainen. Ilmeisesti Carl Alander ei viihtynyt työssä, koska toimi jahtivoutina vain vuodet 1803 - 1808₁. Vuosien 1814 - 1822 rippikirjassa hänet on merkitty torppariksi. Ehkä hän tässä vaiheessa siirtyi Tiipiän maalle asumaan, vaikka torppaa ei olekaan merkitty tietylle talolle kuuluvaksi. Seuraavassa rippikirjassa hänet on merkitty vain entiseksi jahtivoudiksi ja siitä käy ilmi, että hän kuoli 1828. Vaimo Caisa jäi asumaan mökkiin ja sai seurakseen Edla-tyttären. Heistä tuli mäkitupalaisia. Muut lapset muuttivat Turkuun.

Edla avioitui vuoden 1848 aikoihin räätälinoppilas Matti Sjöblomin kanssa. Tämä oli lähtöisin Humppilasta. Heille syntyi tytär, joka kuoli pienenä. Caisa kuoli 1847. Vuonna 1855 Matti ja Edla muuttivat itsellisiksi Haukijärven Pakkaselle. Tarkemmasta asuinpaikasta ei ole tietoa. Molemmat kuolivat kuumetautiin 1867. Kuolleiden luettelossa Matin ammatiksi on merkitty lumpunkerääjä. Alanterin asumuksessa asui eräs renki perheineen vuoden verran Matin ja Edlan muutettua pois. Pian tämän jälkeen mökki lienee hävinnyt.

Edellä olen yrittänyt kirkonkirjojen avulla koota Alanderin perheen tarinaa. Olisi mielenkiintoista tietää, tunnetaanko Haukijärveltä muita tällaisia vanhoja, kauan sitten hävinneitä asuinpaikkoja.

¹Nallinmaa-Luoto ym. Hämeenkyrön historia, osa II

Blogiteksteihin on tullut muutamia kommentteja joko suoraan tekstin perässä olevalla lomakkeella tai sähköpostitse. Niiden avulla olemme saaneet tietää petojen aiheuttamista vahingoista, aseista ja viimeksi kuvan henkilöistä. Haluan kiittää kaikkia kommentteja lähettäneitä ja rohkaista blogin lukijoita edelleen kirjoittamaan niitä. Varmasti teksteihin on jotain lisättävää tai korjattavaa.

Pakkasella Estlanderin aikaan olleista aseista vielä sen verran lisätietoa, että myös Paul (Paavo) Richterin aseet olivat kartanossa. Nekin lienevät olleet hyvin piilotettuina 1918 ja siten välttyneet takavarikolta. Aseiden etsintä tuolloin ei varmaan tullut yllätyksenä. Piilopaikan on kuitenkin täytynyt olla hyvä, sillä Pakkasen työväestä ja alustalaisista varsin moni osallistui kapinaan (kuten aiemmin sanottiin) ja olisi varmaan ollut valmis paljastamaan asekätkön, jos olisi sen paikan tiennyt.

Sitten vielä petoasiaa. Useammalta taholta on tullut tietoa, että Huippulasta olisi susi vienyt lapsen 1800-luvulla. Tarkistin asian kirkonkirjoista. Pitää paikkansa, että Matti ja Eeva Huippulan lapsista yksi, kolmevuotias Hilda Maria,  katosi metsään 1876 todennäköisesti suden viemänä. Perhe ei kuitenkaan vielä silloin asunut Haukijärvellä. He olivat siinä vaiheessa torppareina Palon Makkaruksen Rajakosken torpassa. Haukijärvelle perhe tuli 1880-luvun puolivälissä.

Ensimmäinen Hämeenkyrössä ilmestynyt paikallislehti oli nimeltään Hämeenkyrön Lehti. Se ilmestyi vuonna 1895 toukokuulta marraskuulle, maaliskuussa tosin tuli jo yksi koenumero. Ilmestymiskertoja oli kaikkiaan 17. Lehti ei kovin paljon kosketellut Haukijärven asioita, mutta jotain kylästä sentään löytyy sen sivuilta.

Aloitetaanpa kunnallispolitiikasta. Kuntakokous oli ollut koolla syyskuussa ja valinnut talollinen Josua Suojan Haukijärveltä "vaivaishoidon jäseneksi". Uutisesta ei oikein käy selville, mihin tehtävään hänet valittiin. Koska valituksi tuli kaikkiaan 23 miestä eri kyliltä, voisi ajatella, että käytössä oli jo tuohon aikaan jonkinlainen piirimiesjärjestelmä.

Hiukan yllättävää oli, että Pakkasella oli vuokrattavana tonttimaita tuohon aikaan. Isäntänä oli Richter, joka oli laajentanut tilaa merkittävästi. Ehkä maanostojen mukana oli tullut myös sellaista maata, jonka viljeleminen ei ollut järkevää. Ilmoitus ei kerro tarkemmin, missä tontit sijaitsivat.

Taavetti Kinkin ilmoitus oli kesän lehdissä.

Jotain uutta kyläläisistä selviää, kun katsomme Taavetti Kinkin ilmoitusta. Hän näyttää tuohon aikaan tehneen aktiivisesti levysepän töitä. Ilmeisesti tarkoitus oli saada lisää asiakkaita ja näin ollen parempi toimeentulo perheelle. Pojista Taavetti oli jo 16-vuotias ja pystyi varmasti auttamaan töissä. Ammatti periytyi Ville-pojalle, jota mainitaan läkkisepäksi.

Marraskuun numerossa lehti kertoi, että telefoonijohto Tampereelta Hämeenkyröön oli valmistunut. Tilaajia oli yhdeksän kappaletta. Kukaan heistä ei asunut Haukijärvellä. Johdon rakentaminen kylään jäi luultavasti uuden vuosisadan puolelle. Tiettävästi Pakkasella oli puhelin jo 1900-luvun alkuvuosina.