Pakkanen ja Suoja olivat pinta-aloiltaan isoja tiloja. Siksi on luonnollista, etttä niiden pelloilla, niityillä ja metsillä on ollut runsaasti nimiä. Osa (kuten Suosillannotko tai Reksevä) on jo aiemmin mainittu sivustolla. Nimistö lienee osittain tuttua ainakin vanhemmalle sukupolvelle. Jotkut nimet (Haukimäenmoisio, Haukimäen pellot) pystyy paikallistamaan nimen perusteella. Muutama esiintyy myöhemmin syntyneiden tilojen nimissä (Maaniitty). Suurimman osan tässä käsitellyistä nimistä on kerännyt Arvo Lindholm 1931 - 1932.

Pakkasen maalla mainitaan olevan Myllymaanpalsta, joka oli metsää sekä Myllyniitty ja Myllymaa, jotka olivat peltoja. Nimet liittynevät Parilanjärven ja Haukijärven väliseen ojaan. Vielä Anne-Maria Mikkolan ja Päivi Pulkin 1979 keräämissä tiedoissa tätä ojaa sanotaan Myllyojaksi, sen ylittänyttä siltaa Myllysillaksi ja Pakkasen peltoa ojan varrella Myllytörmäksi. Myös Myllyvainio nimeä on käytetty. Ojassa sanottiin olevan koski, mutta myllyä siinä ei enää 1979 muistettu. Näin siis jo ajat sitten kadonnut mylly jätti jälkensä nimistöön.

Toinen mielenkiintoinen nimirypäs muodostuu Perkoo-nimistä. Pakkasella oli 30-luvulla tämännniminen pelto, samoin Ristihuhdanperkoo ja Perkojan metsä. Suojan mailta taas mainitaan Perkiö, Latoperkoo, Peräperkoo ja Mäkiperkoo. Tarkempaa sijaintia niille ei anneta. On mahdollista, että ne liittyvät metsän tai suon raivaamiseen pelloksi. Ne voivat tietysti olla myös ihan erillisiä maa-alueita.

Vanhoihin aikoihin tuntuisi viittaavan Kaskenvainio, pelto Pakkasen maalla. Kaskiviljelyä ei ole pitkään aikaan harastettu Hämeenkyrössä. Olisi myös mukava tietää, missä sijaitsivat Sillantaustanvainio, Isonvainionrinta, Vasikkakorpi tai Pariveräjänmaa.

Viidanojankulmalta on kerätty sekä 30-luvulla että 70-luvulla suhteellisen paljon nimistöä. Osa vanhoista nimistä lienee edelleen siellä asuvien tiedossa. Osa kuitenkin on jäänyt pois käytöstä. Kuten sivustolla kerrotaan, on Metsäraukolasta aikoinaan käytetty nimeä Rikman. Rikmanin perämetsä on puolestaan ollut Tättälän maalla, Rikmanin rajasuo Yliviidanojan pelto ja Rikmanin vuori on Koiviston metsässä. Mielenkiintoinen on maininta Ahmauskivestä Tättälän maalla. Sen luona kerrotaan hämeenkyröläisten ja mouhijärveläisten ennen vanhaan tapelleen.

Metsäraukolaan liittyy myös Rila- tai Rilla-pohjainen nimistö. Rilansilta, Rilansillanoja ja Rilansillan lähteet mainitaan 30-luvulla kerätyssä aineistossa. Selitystä nimille ei tuolloin osattu antaa. 70-luvun keräyksessä nimi on muodossa Rilla. Sen arvellaan viittaavan trilloihin, pieniin nelipyöräisiin kärryihin. Sillan kerrotaan menevän pienen laskuojan yli Viljamaan luoteispuolella.

Kuolemankorpi-nimelle on löytynyt useita selityksiä. Tämän soisen metsäalueen Ärrämartinharjun (mielenkiintoinen nimi muuten sekin) luoteispuolella Santamäen maalla kerrotaan saaneen nimensä siitä, että siellä laiduntaneet kotieläimet ovat saattaneet kuolla. Toinen kertoja taas on muistellut, että "joku akka on siihen korpeen kuollu piimänvientimatkalla". 30-luvulta taas on maininta, että aluetta pidettiin ennen vanhaan niin hallaisena, että asukasta uhkasi nälkäkuolema.

Viidanojankulman nimistöön kuuluvat myös Alaviidanojan Myllynkivivainio ja tuon vainion lähde, niin ikään Alaviidanojan Sileän kentän ahde, Yliviidanojan Rinnansillansuo ja Viljamaan Kakkuri. Selityksiä niille ei ole tiedossa, mutta nimistä ehkä voi jotakin päätellä.

Vuonna 1938 suoritettiin Suomen Kulttuurirahaston perustamiskeräys. Keräystä suorittivat muiden muassa kansakoululaiset. Keräyslistat on digitoitu ja verkossa katsottavina. Ensimmäinen ajatus oli, ettei listoilta varmaan paljon haukijärveläisiä löydy. Olihan aika monen toimeentulo tiukalla, vaikka elämä olikin helpottunut 30-luvun alkuvuosien pula-ajan jälkeen.

Yllättävästi listoilla kuitenkin on tuttuja nimiä eikä osallistuminen tainnut olla varallisuudesta kiinni. Lahjoitetut summat vaihtelevat 10 markasta satoihin markkoihin. Kulttuurirahastolla on tekijänoikeudet listoihin, joten kuvia ei voi tuoda tänne. Siksi alapuolella on linkkejä niille sivuille, joilla on kyläläisiä. Nimikirjoitukset näyttäisivät olevan useimmissa tapauksissa aitoja.

Herttualan ja Haukijärven asukkaita

Haukijärveltä ja Heinijärveltä

Aiempia kyläläisiä Sirkkalasta

Hiukan Mustajärvenkulmaa (linkki menee jostain syystä seuraavalle aukeamalle)

Mouhijärven puolella asuneita, entisiä kyläläisiä,

samoin tässä

Myös Hugo Sillanpää ja Urho Leppihalme ovat osallistuneet keräykseen, vaikka heidän nimikirjoituksiaan ei listoilta löydykään.

Sivustolla oli noin kuukauden ajan avoinna kysely vierailijoille. Vastauksia kertyi kaikkiaan 16, kiitos kaikille vastaajille. Palvelimella, jolla kysely oli, näytti valitettavasti olevan satunnaisia katkoksia, ehkä tästä syystä osalla vastaajista vastaaminen oli jäänyt kesken. Palvelimen ylläpitäjälle on huomautettu ongelmista.

Vastaajia ympäri Suomea

Yli puolet vastaajista on syntynyt tai asunut/asuu Haukijärvellä, lähes kaikilla muilla on muita siteitä Haukijärvelle. Hieman yli kolmannes vastaajista asuu Hämeenkyrössä, toinen kolmannes muualla Suomessa ja loput Pirkanmaalla. Vastaajien joukkoon ei osunut muualla Länsi-Suomen läänissä tai ulkomailla asuvia.

Vastaajista naisia ja miehiä oli suunnilleen yhtä paljon. Pieni yllätys oli, ettei vastaajista kukaan ollut alle 50-vuotias.

Puskaradio toimii

Liki kolmasosa muistaa tulleensa sivustolle ensimmäistä kertaa kuultuaan siitä ystävältä tai tuttavalta (VINKKI: sivustosta kannattaa kertoa sukulaisille, ystäville ja tuttaville). On ymmärrettävää etteivät kaikki enää muista miten ovat sivuston löytäneet, sivustohan on toiminut nykyisessäkin osoitteessa jo useita vuosia. Hakukoneiden osuutta olisi voinut etukäteen arvella suuremmaksikin, vain yksi kertoi löytäneensä sivuston näin. Lehtijuttu ja linkki toisella sivustolla olivat molemmat myös ohjanneet yhden vastaajan sivustolle. Yksi sivuston löytämistapa osoittaa jälleen kerran, että maailma on pieni ja pyöräily hyvä harrastus.

Sivustolla käydään säännöllisesti

Yli puolet vastaajista kertoo käyvänsä sivustolla viikottain. Yli puolet kertoo löytäneensä etsimänsä, osa ei ole etsinyt mitään erityistä.

Vapaata palautetta

Valtaosa palautteesta on hyvin myönteistä, kiitos kannustuksesta! Kuvagalleriaa pidettiin yhdessä vastauksessa hieman vaikeaselkoisena. Tämä pitää paikkansa, galleria ei ole käytettävyydeltään eikä selkeydeltään paras mahdollinen. Lisäksi koska galleria on oma ohjelmansa, sillä on oma hakunsa. Kun kuvia on sekä sivuilla että galleriassa, henkilön tai talon kuvan etsiminen on turhan työlästä, kuva kun saattaa olla joko jollain sivulla tai galleriassa. Ongelmaan etsitään ratkaisua.

Palautetta toivotaan

Vaikka kysely nyt sulkeutuikin, palaute niin sivuston sisällöstä kuin käytettävyydestäkin on edelleen tervetullutta. Palautetta voi antaa joko sähköpostilla Palautesivulta löytyviin osoitteisiin (palautelomakekin on luvassa lähitulevaisuudessa) tai blogitekstien perässä olevalla kommenttilomakkeella.