Matka jatkuu kohti Haukijärveä

Seuraavana on vuorossa Kullan talo. Se on saanut nimensä Juho Kustaa Isakinpoika (s. 1857, k. 1909) ja Hilma Katariina Juhontytär (s. 1858, k. 1929) Kullan perheeltä, joka oli aiemmin asunut Uskelan Knuuttilan Kullan torpassa. 1900-luvun alussa heistä tuli Heinijärven Hillun itsellisiä. Perhe asui itsellisenä myös Heinijärven Tättälän ja Haukijärven Suojan maalla, mahdollisesti koko ajan nykyisen Haukijärven alueella. Perheessä oli lapset

• Oskar Johan, s. 1883, k. 1952,
• Kaarle Kustaa, s. 1887, k. 1952 Kalvolassa,
• Emil Arvid, s. 1890, k. 1975 ja
• Viktor Isak, s. 1897, k. 1940 Liedossa.

Oskari ei todennäköisesti asunut Haukijärvellä. Hän käytti sukunimeä Järvinen. Hän avioitui 1904 Hilja Kaarlentytär Ojalan (s. 1879, k. 1921) kanssa. Perhe asui myöhemmin Kyröskoskella. Oskarin toinen puoliso oli Elin Severina (ent. Leppänen, os. Hollo, s. 1881 Karkussa, k. 1956). Kaarle asui vuoden 1918 aikoihin Uskelassa. Hän käytti sukunimeä Virtanen. Hän avioitui Alma Kivistön (s. 1898, k. 1978 Kalvolassa) kanssa. Vihtori on merkitty Haukijärvelle vielä vuoden 1919 henkikirjaan. Hän käytti myöhemmin sukunimeä Järvinen.

Mäkitupa-alueen on 1912 päivätyllä kauppakirjalla ostanut Pakkaselta Emil Arvid Jokinen (aiemmin Kulla). Hän avioitui 1917 Johanna Maria Mäenpään (s. 1896, k. 1955) kanssa. Heillä oli 1918 syntynyt poika Vilho Emil. He muuttivat Haukijärveltä 1921. Emil Jokinen myi palstatilan 20-luvun alussa (ensimmäinen lainhuuto 1923) Kristian (s. 1844 Kuhmossa, k. 1924) ja Hilma Sofia (os. Rantala, s. 1878 Kälviällä, k. 1948 Tampereella) Maliselle, joilla oli lapset Kaino Elisabet (s. 1911 Tampereella) ja  Tauno Kristian (s. 1912, k. 1967 Ruotsissa). Heidät on kirjattu Haukijärven koulun oppilaiksi 1922. Perhe tuli Hämeenkyröön 1912 Tampereelta. Siihen kuuluivat myös Hilman lapset Jenni Maria (s. 1898 Tampereella, k. 1958 Tampereella) ja Niilo Valdemar (s. 1901 Tampereella, k. 1923). Ei ole tiedossa, asuivatko he Haukijärvellä. Jennin puoliso oli Martti Juuse (s. 1894, k. 1972 Tampereella). Tauno Malinen asui myöhemmin Ruotsissa.

Kristian Malinen oli kauppias. Hänen päämyymälänsä oli Kuotilassa, mutta hänellä oli jo aiemmin kauppa myös Parilassa tai Haukijärvellä. Malisten asuessa talossa myös kauppa toimi siinä. Tiedossa ei ole, oliko samoissa tiloissa kauppa jo Kullan aikana. Kristian Malinen kuoli 1924 ja perhe muutti Haukijärveltä ensin Vanajaan ja 1929 Tampereelle.

Hilma Malinen myi tilan 1925 Juho Kristian Heinoselle (s. 1865 Kiikassa, k. 1934) ja hänen vaimolleen Maria Alinalle (s. 1876, k. 1935). Maria oli kotoisin Viidanojankulman Kinkiltä. Juho ja Maria avioituivat 1893. Perhe asui Mouhijärvellä, mutta muutti vuoden 1899 lopussa Hämeenkyröön Kuotilan Kuukan itsellisiksi. Ilmeisesti Juho Heinonen toimi Prentin sahan sahamestarina. Hän teki myös puusepäntöitä. Talossa toimi Heinosten aikanakin pieni kauppa. Heinoset ostivat 1926 Kanervalta pienen lisämaan Kullan tontin vierestä. Maria ja Juho Heinosella oli lapset

• Lauri, s. 1894 Mouhijärvellä, k. 1983
• Aino, s. 1897 Mouhijärvellä, k. 1962 Helsingissä ja
• Elma, s. 1911, k. 1967 Tampereella.

Laurin puoliso oli Alma Emilia (Emmi, os. Annala,  s. 1894, k. 1972). Laurilla oli polkupyöräliike kirkonkylässä. Aino avioitui 1923 David Rantasen (s. 1891 Viljakkalassa, k. 1966 Tampereella) kanssa.

Vuonna 1935 kauppa Haukijärvellä siirtyi Heinosten tyttären Elman ja hänen miehensä (kuulutettu 1930) Arvo Laineen omistukseen. He jatkoivat kaupanpitoa.

Muistitieto kertoo, että kaupan pieni tila oli käytetty kattoa myöten. Myynnissä oli jauhoja, lipeäkalaa, makkaraa, karamellia, keksiä, silkkinauhaa, kankaita ja neuloja. Tavaraa kauppaan tuli ainakin Frantsilan kaupasta Kyröspohjasta. Sota-aikana tavaraa oli vaikea saada ja kaupanpito loppuikin pian. Kerrotaan, että talvisodan aikaan asiakkaat tulivat kauppaan valkoinen lakana mukanaan lentokoneiden varalta. Lauttakylän auto toi kauppaan lähitalojen postia. Merkkinä lähtevästä postista taas oli tien varteen pystytetty keppi. Myöhemmin postia tuotiin Kalliopohjasta.

Sota-aikana entisen kaupan tiloissa asui myös Hilja Jalo lapsineen.

Laineet myivät talon 1955 Einari Hynniselle (s. 1911 Vpl Pyhäjärvellä, k. 1995 Hämeenlinnassa), joka vaimonsa Eilan (os. Holm, s. 1931 Viitasaarella, vihitty 1956, k. 1973 Hämeenlinnassa) ja kahden poikansa kanssa asui siinä. Einari Hynninen oli ammatiltaan teurastaja ja karjanostaja. Elma ja Arvo Laine muuttivat Tampereelle, samoin heidän tyttärensä Marja (s. 1934, k. 2022 Tampereella), joka oli avioitunut Aulis Sunin kanssa.

Laineen perhe kaupan portailla. Kuvan omistaa Kaija Valkama.

Seuraavana karttaan on merkitty Antila. Se oli hyvin pieni tölli, jonka eteisessä oli maalattia. Siinä asui Elina Matilda Antila (s. 1862 Mouhijärvellä, k. 1935). Hänellä oli lapset

• Selma, s. 1885, k. 1954,
• Anshelm, s. 1888, k. 1950 Tampereella,
• Martti Taavetti, s. 1895, k. 1901 ja
• Naima Lyydia, s. 1902.

Elina Antila lapsineen asui 1880-luvulla vanhempiensa kanssa Parrin Anttilan torpassa, missä kaksi vanhinta lasta syntyi. 1890-luvulta lähtien hänet on merkitty rippikirjoissa Äärilään. Hänen sukunimekseen tuli tällöin Poutala. Lapsista Selma näyttää käyttäneen tätä nimeä muuttaessaan Herttualaan. Vielä vuoden 1915 henkikirjoissa perhe on merkitty Parilaan. Estlander myi 1912 päivätyllä kauppakirjalla Elina Antilalle 350 neliömetrin mäkitupa-alueen, joka 1914 erotettiin palstatilaksi.

Selma avioitui 1909 Juho Vilhelm Palttalan (s. 1885, k. 1925) kanssa. He asuivat Kalkunmäessä. Anshelm muutti 1904 Pirkkalaan. Hän asui myöhemmin Tampereella työskennellen sähkömiehenä. Hänen puolisonsa oli Lempi Kulmala (s. 1886 Mouhijärvellä, k. 1957 Tampereella). Lyydia asui äitinsä kanssa. Antila siirtyi 1937 tehdyllä kauppakirjalla Lyydian omistukseen. Hän teki taloissa mm. kehruutöitä. Hän muutti 1946 Mouhijärvelle. Muistitieto kertoo, että Lyydia oli lapsirakas ja saattoi käydä naapuruston lasten kanssa laskemassa mäkeä vesikelkalla. 40-luvun loppupuolella mökissä asuivat vähän aikaa Aukusti ja Saima Kankaansivu.

50-luvun alkupuolella mökin osti naapuri Arvo Laine ja pian sen jälkeen se purettiin.

Kaarlo (s. 1897 Sakkolassa, k. 1974) ja Varpu (os. Kuronen, s. 1905 Vpl Pyhäjärvellä, k. 1963) Virkki rakensivat talonsa (Rajala) vastapäätä Tuomistoa. Heillä oli tytär Saimi (s. 1925 Vpl Pyhäjärvellä, k. 2000 Kskenpäässä). Tämä avioitui Lauri Koljanderin (s. 1918 Jämsässä, k. 1988 Koskenpäässä) kanssa. Kaarlo Virkki oli Juho Virkin veli.

Hieman talosta alaspäin sijaitsi paja, jossa seppänä toiminut Kaarlo Virkki kengitti hevosia ja teki muita sepän töitä.

Seuraavana on vuorossa Tuomisto. Pakkasella oli itsellisenä Juho Vilhelm Matinpoika Tuomisto (Seppälä, s. 1827, k. 1907). Juhon vaimo oli Amanda Karoliina Taavetintytär (s. 1849, k. 1931). Juho oli lähtöisin Heinijärven Yliraukolasta ja Amanda Viitaniemen torpasta. Hän oli Matilda Poutalan ja Taavetti Jokisen sisar. Lapsista kotona asuivat Kaarle Alfred Mäkinen (s. 1869, k. 1931 Tampereella) ja Lydia Maria (s. 1885, k. 1932 Tampereella). Kaarle oli ammatiltaan maalari ja myöhemmin talonomistaja. Hän muutti 1896 Tampereelle. Hän avioitui 1896 Karoliina Väihin (s. 1872 Orivedellä, k. 1951 Tampereella) kanssa. Perhe asui Tampereella. Lydia muutti 1910 Tampereelle. Hän avioitui 1910 kauppias Verner Halmeen (s. 1885 Porissa, k. 1940 Tampereella) kanssa. He muuttivat 1912 Sippolaan.

Estlander myi 1912 tehdyllä kauppakirjalla Tuomiston mäkitupa-alueen talonomistaja Kaarle Mäkiselle. Tämä myi tilan 1923 Väinö Salomäelle (s. 1898, k. 1961), joka vaimonsa Ainan (s.1896, k. 1983) ja poikansa Sulon (s. 1923, k. 2022 Tampereella) kanssa asui siinä 13 vuotta. Aina oli Amanda Tuomiston veljen, seppä Jokisen tytär, Väinö taas Ihantolan torpassa syntynyt. Väinö teki mm. sähkötöitä. Hän kuului myös koulun johtokuntaan. Aina Salomäki kuului lastenkodin johtokuntaan. Myöhemmin 1930-luvulla Salomäet ostivat Viidanojankulmalta Metsäraukola-nimisen tilan ja myivät Tuomiston 1936 tehdyllä kauppakirjalla Eino Haapaselle, joka tarvitsi asuntoja työväelleen. Talossa asui ainakin Oskari Jalonen perheineen.

Sulo, Aina ja Väinö Salomäki. Kuvan omistaa Eino Ihantola.

Talossa asuivat 30-luvulla ja 40-luvun alussa Aukusti (s. 1878 Suodenniemellä, k. 1958) ja Saima (aik. Palomäki, os. Lehtinen, s. 1894 Kiikassa) Kankaansivu. He tulivat Haukijärvelle 1934 Kiikasta. Samana vuonna heidät vihittiin. Aukusti oli aiemmin toiminut seppänä. Saima oli leski, jolla oli aiemmasta avioliitosta tytär. Ilmeisesti he muuttivat muutaman vuoden kuluttua Mouhijärvelle. Sodan jälkeen he asuivat Parilassa Antilan vanhassa rakennuksessa, uudelleen Tuomistolla ja Antilassa. Saima oli luonteeltaan suorapuheinen, Aukustin olemukseen kuuluivat viikset ja piippu.

Sota-aikana talossa asui Väinö Antila (s. 1903) perheineen. Hän oli Taavetti ja Hilma Antilan Herttualassa asuneen pojan Vihtorin poika. Heidän aikanaan Tuomistolla syttyi tulipalo, jossa navettarakennus paloi. Välirauhan aikana Tuomistolla asui Kopperoisen perhe. Jatkosodan aikana he palasivat Karjalaan. Myös Karjalasta tullut Virtasen perhe asui vähän aikaa Tuomistolla sodan jälkeen.

Vuoden 1945 aikoihin Tuomisto siirtyi Kaisa ja Kalle Sulinin omistukseen. Kalle Ilmari Sulin oli syntynyt 1905 ja Hilda Katriina os. Jalonen 1902. He olivat muuttaneet 1935 Huittisista töihin Pakkaselle ja asuneet ensin koulua vastapäätä olevassa talossa. Myöhemmin Kalle Sulin oli töissä Kyrolla. Hän kuoli vuonna 1955, Kaisa eli vuoteen 1996. Kaisalla ja Kallella oli kuusi lasta:

• Helvi Helena, s. 1929, k. 1997 Kiikassa,
• Anna-Liisa, s. 1930,
• Anja Marjatta, s. 1933, k. 2021 Tampereella,
• Pentti Kaarlo Kalevi, s. 1935, k. 2001 Tampereella,
• Sointu Sinikka, s. 1937 ja
• Pekka Tapio, s. 1940.

Helvi avioitui Viljo Koivuniemen (s. 1927, k. 1992 Kiikassa) kanssa. Anna-Liisa avioitui Jalmari Halosen kanssa. Anjan puoliso oli Simo Linnusmäki, he asuivat Tampereella. Sointu avioitui Mikko Nässin kanssa.