Blogi
Kuski Ikaalisista (blogi)
Sivustolla mainitaan muutaman kerran Pajusen perhe. Seuraavassa heistä hiukan enemmän. Perheen isä Kalle Vihtori syntyi 1878 Ikaalisten Kalmaan kylässä. Hänen äitinsä oli Saara Tuomaantytär. He asuivat Kalmaassa ja Läykkälässä, kunnes Kalle Vihtori 1894 lähti rengiksi Kalmaan Koivistolle. Hän kierteli renkinä Ikaalisten taloja 10 vuoden ajan. Tänä aikana hän alkoi käyttää sukunimeä Pajunen. 1904 hän avioitui Selma Taavetintytär Kustulan (s. 1881 Ikaalisissa) kanssa. Perhe asettui asumaan Ikaalisten kirkonkylään, missä Kallen ammatiksi merkittiin työmies, itsellinen ja myöhemmin kuski. Selma oli lähtöisin Tevaniemen Kustulan mäkituvasta. Hänen vanhempansa olivat Taavetti ja Ester Kustula. Lapsia Kallelle ja Selmalle syntyi Ikaalisissa kolme: Reino 1907, Maija Liisa 1909 ja Saima 1913.
Vuoden 1916 lopulla perhe suuntasi Hämeenkyröön ja siellä Haukijärvelle. Henkikirjoissa heidät merkittiin itsellisiksi. Kalle näyttäisi työskennelleen Pakkasella kuskina ja ehkä hoitaneen hevosia. Muitakin töitä varmaan piti tehdä. Muistitieto kertoo, että Gustav Estalander liikkui lyhyempiä matkoja mielellään hevosvetoisilla vaunuilla vielä silloinkin, kun kartanossa oli auto. Pajusen perheeseen syntyivät Hämeenkyrössä lapset Erkki 1919 ja Kalle 1922. Vuoden 1927 henkikirjaan heille on merkitty kuusi lasta. Mahdollisesti lapsia on syntynyt Kallen jälkeen vielä kaksi. Kalle ja Selma muuttivat Haukijärveltä 30-luvun alkuvuosina. Poika Reino asui kylässä pari vuotta pitempään.
Perheen myöhemmistä vaiheista on aika niukasti tietoa. Reino avioitui 30-luvun alkuvuosina Heinijärvelle. Vanhemmat asuivat hänen luonaan viimeistään 40-luvun lopulta lähtien. Kalle Vihtori Pajunen kuoli 1962 ja Selma 1967. Molemmat on haudattu Hämeenkyröön. Heidän hautakiveensä on merkitty myös 1997 kuollut tytär Saima. Muiden lasten vaiheista ei ole tietoa.
Henkikirja 1920 (blogi)
Vuoden 1920 henkikirjat ovat nyt vapaasti verkossa luettavissa. Niissä edetään vanhojen verokylien mukaan, joten mekin noudatamme sitä järjestystä. Torppien ja mäkitupien itsenäistyminen oli vielä kesken, vanhat nimitykset olivat edelleen käytössä. Seuraavassa ei toisteta sivustolla jo kerrottuja asioita, vaan keskitytään heihin, joita sivustolla ei ole lainkaan ja heihin, joiden tietoihin tulee tarkennuksia. On syytä muistaa, että henkikirja ei kerro koko totuutta kevään 1920 tilanteesta Haukijärvellä. Osa muualle muuttaneista pysyi kirjoilla kotipitäjässään ja tuli merkityksi joko kotiinsa tai irtolaiseksi. Jotain tietoa kuitenkin kylästä ja 100 vuoden takaisista kyläläisistä saamme.
Haukijärvi. Pakkasella olivat palveluksessa Emma Niemi (Halla), Helmi Hyvönen sekä Jooseppi ja Martta Liukkonen. Väinö Selkee on merkitty kotiinsa. Emme tosin tiedä, oliko hän vielä Tammisaaressa tai kenties töissä jossain muualla. Muonarenki Taavetti Siltanen (s. 1861), hänen vaimonsa Miina (s. 1847) sekä tyttäret Amanda (s. 1872) ja Fanny (s. 1888) asuivat jossakin Pakkasen tai Suojan rakennuksessa. Muonarenki Frans Leppänen (s. 1870) ja vaimonsa Suoma (s. 1887) niin ikään. Itsellinen Kalle Pajusen perheestä joskus myöhemmin lisää.
Heinijärvi. Iida Keskinen Mustajärvenkulmalta oli piikana Tättälässä, Martta Koivisto Viidanojankulmalta samoin. Kalle Ketola merkittiin Tättälän itselliseksi. Henkikirja ei kerro, asuiko hän talossa vai jossakin tyhjäksi jääneessä asumuksessa, kuten Kataistolla, vanhassa Huhtalassa tai Santamäessä. Renki hän ei kuitenkaan ollut, vaan teki ilmeisesti töitä muuallakin kuin Tättälässä. Metsäraukolan kohdalla on sulkeissa nimi Rikman. Taavetti Koivisto oli Amerikassa. Iida ja Anna Marjamäki asuivat todennäköisesti edelleen kotitorpassaan. Anna Rintala oli piikana Hillulla. Fiina ja Tyyne Jokela sekä Lydia Kinkki merkittiin irtolaisiksi, joten he asuivat todennäköisesti muualla.
Herttuala. Lempi Ahonen merkittiin Uudentalon itselliseksi. Väinö Rintala oli renkinä Ylikeskisellä, Väinö Ketola samoin. Eero Ihantola oli renkinä Mikkolassa ja asui vaimonsa Tyynen ja tyttärensä Hiljan kanssa todennäköisesti Ristimäessä. Siellä asui luultavasti myös Tyynen sisko Anna Söderling lapsineen. Selma Kahilaa kutsutaan hiukan monimutkaisesti vävyn leskeksi. Kalle ja Fanny Voutilainen on myös merkitty Kahilan alapuolelle. Herttualan irtolaisissa on seitsemän Järvinen-nimistä henkilöä tai pariskuntaa. Heistä ainakin osa lienee jossain vaiheessa asunut Mustajärvenkulmalla.
Kalkunmäki. Frans Niemi (s. 1900) oli itsellisenä Tiipiällä, Frans ja Iida Lehto taas Ahrolassa. Frans Laine oli muonarenkinä Purtulla, perhe lienee asunut varsinaisessa Kalkunmäen kylässä. Naimattomina Kanadaan muuttaneet sisarukset Kalle ja Elsa Ihantola merkittiin Salomäkeen, sen sijaan aviopari Frans Anshelm ja Hilda Ihantola on pudonnut listalta kokonaan.
Parila. Juho Vilhelm Keskisen leski Aina ja lapset asuivat Keskisellä. Aina Kaunisto ilmeisesti asui kotonaan. Sofia Anttila merkittiin torppariksi, todennäköisesti hän yritti jatkaa torpanpitoa miehensä kuoleman jälkeen. Peltoniemessä kotona asuivat vielä Martta ja Elli. Lydia Raiskio oli Pertun itsellinen. Myös Jaakko ja Hilma Varin sekä Emilia Varin poikansa Taunon kanssa asuivat Pertun maalla itsellisinä. Kalle ja Selma Salo taas olivat Äärilän itsellisiä. Vielä 1918 he olivat kirjoilla Harjavallassa. Karoliina Matintytär (Vuorenmaa) ja hänen poikansa Iivari Mäkinen merkittiin kirjaan Parilan irtolaisiksi. Todennäköisesti he asuivat muualla.
Pukara. Itsellinen Ida Ahola on merkitty Riukulaan. Hänen henkilöllisyydestään ei henkikirjan perusteella voi olla varma. Aiemmassa tekstissä mainittua Selinin perhettä asui Maurin maalla. Joskus Virran Villeksi arvelemani Ville Siren perheineen merkittiin edelleen kylään. Taavetti Peltomäki (nuorempi) oli sotapalveluksessa. Peltomäkeen on kirjattu myös itsellinen Alli Sjölund (s. 1900). Kalle Keskinen oli edelleen Ruskeen vuokraaja.
Korjauksia ja lisäyksiä (blogi)
Aluksi takaisinveto. Viimeksi linkittämäni matkustajaluettelon Hilja Ketola ei todennäköisesti ole Haukijärven Juho Ketolan puoliso. Arvelin ensin luettelon kotipaikaksi merkittyä Lanuni-sanaa lääniksi. Todennäköisempää taitaa kuitenkin olla, että kyseessä on Lammin pitäjä Hämeessä. Tuskinpa Nokialla asunut Hilja olisi sinne muuttanut vain siirtyäkseen kohta Kanadaan. Selasin verkokssa olevia kanadalaisia lehtiä ja muita aineistoja. Tarjolla oli useampikin Juho Ketola ja ainakin yksi Hilja Ketola, mutta heistä kenenkään ikä ei passaa. Vain yksi, Ontarion Green Pointissa 71-vuotiaana 1960 kuollut Victor Ketola, voisi tulla kysymykseen. Joskus tulevaisuudessa voisin pyytää hänen muistokirjoituksensa. Nyt kuitenkin ollaan perheen suhteen lähes nollapisteessä.
Joskus aiemmin kirjoitin pehtoori, talonomistaja Kaarle Peltosesta. Tekstissä väitin, että hänen toinen avioliittonsa kesti vain lyhyen aikaa. Väite ei pidä paikkaansa. Tampereen poliisilaitoksen osoitekortisto (Kansallisarkiston sisäisessä verkossa) kertoo, että avioliitto kesti Kaarlen 1934 tapahtuneeseen kuolemaan saakka. Hänen vaimonsa nimi oli Aina Alina (ent. Lans, s. 1872 Tampereella), joka oli myös talonomistaja. Heillä oli 1909 syntynyt tytär Helvi. Aiemmin varsin usein paikkakunnalta toiselle muuttanut Kaarle asettui ilmeisesti 1900-luvun alkuvuosina pysyvästi Tampereelle.
Muutama vuosi sitten mainitsin kansanparantajia koskeneessa tekstissä Tyrvään Hultan. Hänestä taisi kertoa Jaakko Valkama. Silloin en löytänyt hänestä tarkempaa tietoa. Nyt huomasin, että hän on jäänyt kuuluisamman äitinsä varjoon. Tyrvään Mantasta löytyy paljon tietoa kansanparantajia käsitteleviltä verkkosivuilta. Amanda ja Juho Jokisella oli 1882 syntynyt Hulda Amanda Maria-tytär, joka ilmeisesti jatkoi äitinsä suvun perinteitä kansanparantajana. Vielä vuonna 1914 Hulda asui kotonaan. Verkossa olevien tietojen mukaan hän ei koskaan avioitunut. Hän kuoli 1962. Talosta, jossa Manda ja ilmeisesti myös Hulda asuivat, on säilynyt valokuva.
Kanadaan kadonneita (blogi)
Kanada on hiukan hankala tapaus, mitä tulee sinne muuttaneiden siirtolaisten jäjittämiseen. Syynä on suomalaisiin kirkonkirjoihin verrattavan väestökirjanpidon puuttuminen, nimien muuttuminen ja muuttaminen sekä digitaalisten lähteiden maksullisuus. Entisistä kyläläisistä on perusteellisesti kadoksissa ainakin kaksi, nimittäin Kalle Koivisto ja Juho Ketola. Katsotaanpa, mitä heistä tedämme.
Rippikirjassa on merkintä, että Kalle Koivisto muutti Amerikkaan 1908. Myös henkikirjat vahvistavat muuton, samoin muistitieto. Siirtolaisrekisteri (osin maksullinen) kertoo, että Taavetti ja Kalle lähtivät Hangosta Englantiin joulukuun alussa 1908. Englannista he jatkoivat Empress of Britain-laivalla 11.12.1908 matkustaakseen lopulta Ontarion Fort Williamiin. Tuon laivavuoron matkustajaluettelosta on ilmeisesti säilynyt vain muutama sivu. Ilmainen FamilySearch löytää lukuisia Kalle ja Kustaa Koivistoja Kanadasta ja Yhdysvalloista. Tiedot ovat kuitenkin joko riittämättömät tai yhteensopimattomat meidän Kalle Koivistomme kanssa. Ehkä lähimmäksi tulee tämä (linkki vaatii ilmaisen kirjautumisen palveluun). Olisiko Kalle siis siirtynyt Kanadasta Yhdysvaltoihin?
Juho Ketola avioitui 1910 Mouhijärvellä. Hän muutti Pirkkalaan vaimonsa ja poikansa kanssa 1915. Henkikrijoista häntä voi seurata seuraavat viisi vuotta Kankaantaan kylässä nykyisen Nokian alueella. Historiallinen sanomalehtikirjasto antaa lukuisia vinkkejä hänen toiminnastaan Pirkkalassa 20-luvulla. 1927 Juho ja Hilja halusivat myydä talonsa Kankaantaassa kunnalle. Ilmeisesti ostaja löytyi kuitenkin muualta. Muistitieto on kertonut, että Juho muutti perheineen (?) Amerikkaan. Empress of France-laivan matkustajaluettelossa sopiva Juho Ketola näyttäisikin esiintyvän. Laiva lähti matkaan Southhamptonista 28.5.1927 kohti Quebecia. Lähimmäksi Suomeen jääväksi omaisekseen Montrealiin menossa ollut Juho ilmoitti vaimonsa Hiljan Pohjois-Pirkkalan Simossa (Siurossa?). Ainoastaan kotipaikaksi merkitty Parkano ei täsmää, mutta se lienee kopioitu edelliseltä riviltä. Jos tässä on Hilja matkalla Maija-tyttären kanssa Juhon luo Port Arthuriin, on kirjaajalle tullut Hiljan iässä 10 vuoden laskuvirhe. Juhon ja perheen jäljet loppuvat näihin luetteloihin. Ketola-nimisiä oli toki Amerikan mantereella paljon, mutta oikeaa Juhoa ei ole löytynyt.
Etsintä jatkuu. Jos sukulaisilla on tietoa näiden Kanadaan muuttaneiden vaiheista valtameren toisella puolella, otan tiedot mielihyvin vastaan.
Tuusulaan (blogi)
Yllättävän monta haukijärveläistä siirtyi Tuusulan seurakuntaan vuosina 1916 - 1917. Osa jäi sinne asumaan, osa palasi takaisin. Kenties joku muutti myös eteenpäin. Katsotaanpa, ketkä olivat liikkeellä.
Ensimmäinen löytämäni muuttaja oli Paavali Mäensivu. Hän jätti muuttokirjansa Tuusulan seurakuntaan toukokuussa 1916. Samalla muuttokirjalla oli perhe: vaimo Lydia ja lapset Paavo, Ester ja Eino. He asettuivat Järvenpään Kyrölän tilan mäkitupalaisiksi. Tytär Ester kuoli 1917 ja Paavo 1949, molemmat Tuusulassa.
Joulukuussa 1916 muuttokirjansa jätti Väinö Mustasilta. Hän muutti Mouhijärveltä vaimonsa Hiljan ja poikansa Erkin kanssa Nummenkylän Lillmalmin tilalle mäkitupalaiseksi. Esko ja Maire syntyivät Tuusulassa. Välillä perhe asui vähän aikaa Mäntsälässä. 20-luvulla he palasivat Tuusulasta Mouhijärvelle.
Marraskuussa 1917 Vihtori Mäensivu seurasi veljeään Tuusulaan. Mukana muuttivat myös vaimo Aliina sekä lapset Vihtori (jo omalla muuttokirjallaan), Vilho, Olga, Elsa ja Kalle. Hekin asuivat Järvenpään Kyrölän maalla. Vihtori oli ammatiltaan muonamies. Hän kuoli jo 1918. Todennäköisesti perheen elanto jäi tuolloin vanhimpien poikien harteille. Aliina kuoli 1954 Järvenpäässä.
Tuusulaan muutti myös kaksi sellaista Pakkasella töissä ollutta perhettä, joita ei ole sivustolla esitelty. Työmies Nestor Hummarkoski, hänen vaimonsa Hilja, poikansa Yrjö ja tyttärensä Elli tulivat marraskuussa 1917 Haukijärveltä Nummenkylän Malmakselle. Nestorin ammatiksi on merkitty työmies. Nestor kuoli 1957 Lohjalla. Työmies Taavetti Heino (ei Haukijärvellä aiemmin asunutta Heinon perhettä), vaimo Maria ja lapset Taavetti, Tuovi ja Tuure saapuivat Haukijärveltä Tuusulaan marraskuussa 1917. Hekin asuivat Malmaksessa. Poika Taavetti kuoli 1958 Keravalla. Tuure kaatui talvisodassa 1939. Hän oli tuolloin kirjoilla Tampereella.
Tuusulan Järvenpään kartanoon töihin muutti lokakuun alussa 1917 myös Arttur Pettersson. Hän jäi edelleen kirjoille Mouhijärvelle. Hän oli kartanossa töissä maaliskuun alkuun 1918, liittyi sitten punakaartiin ja päätyi toukokuun alussa 1918 Hämeenlinnan vankileirille. Siellä tehdyn kuulustelupöytäkirjan liitteenä oleva Tuusulan suojeluskunnan lausunto kertoo, että hän oli rauhallinen ja hyvä työmies. Suojeluskunta ehdotti hänen vapauttamistaan ensi tilassa. Lausunto on päivätty 13. heinäkuuta. Silloin Arttur oli jo kuollut.
Mikä heidät sai muuttamaan Tuusulaan? En tiedä. Paavali ja Vihtori Mäensivu olivat veljeksiä, Nestor Hummarkoski taas Aliina Mäensivun veli. Jos oikein rippikiirjaa tulkitsen, kuului Kyrölä tuohon myöhemmin mainittuun Järvenpään kartanoon. Nähtävästi siellä tarvittiin työvoimaa. Ehkä tieto työmahdollisuuksista Tuusulassa sai muutkin liikkeelle aikana, jolloin työttömyys oli alkanut kasvaa.