Blogi

Tämänkertainen joulutarina on peräisin koulun arkistosta. Opettaja Kerttu Lehtosalo muisteli vuonna 1946 viimeistä Suojalla vietettyä koulun joulujuhlaa näin: "Koulun kuusijuhla oli paikkakunnan odotettu juhla. Talon pikkupoika oli kuusijuhla-aamuna jo klo 7 täysissä juhlapukimissa (kuusijuhla alkoi klo 3) ja tuli utelemaan, jos juhla jo piakkoin alkaa.

Niin tuli juhlan alkamishetki ja totisesti oli tulijoita kaiken ikäisiä ja kokoisia. Suojan pirtti (luokkahuone) oli niin kansoitettu, että ei ollut mitään liikkumismahdollisuutta. Suuri joulukuusi oli paras ohjelmanumero, sitä pienet silmäparit ihastuksella katselivat. Tarjoilun aikana tuskin malttoi siirtää katseensa kuusesta pois. Ovelle sentään piti vähän katsahtaa, sieltä toivottiin tulevan jotakin. Eikä turhaan.

Ovi avautui ja suurella vaivalla tulija pääsi pujottelemaan sisään. Koulun perustaja sekä koulun tonttimaan lahjoittaja Neiti Richter tuli mukanaan suuri vehnäskori, josta riitti koulun oppilaille sekä monelle juhlaan saapuneelle pienokaiselle antimia. Nämät pienet juhlavieraat vakuuttivat tämän juhlan erinomaisen hauskaksi. Jouluevankeliumia luettaessa ja loppuvirttä veisattaessa kiilsi monen vanhemman silmäkulmassa liikutuksen kyynel." *

Tämä blogi ja sivuston päivitykset jäävät nyt joulutauolle. Palataan Haukijärven historiaan taas uuden vuoden alussa. Muistathan lähettää sähköisen joulukortin.

Toivotan kaikille lukijoille oikein rauhallista joulunaikaa.

*Lehtosalon tekstiin on lisätty kappalejako. Lisäksi on korjattu muutama kirjoitusvirhe.

Kotimaisten kielten keskus julkaisi maanantaina verkossa Digitaalinen Nimiarkisto -palvelun. Olen joskus käynyt keskuksen paikannimiarkistossa selaamassa vihkosista, lipukkeilta ja pahvikorteilta Hämeenkyröön liittyviä paikannimiä. Niitä on kerätty monella vuosikymmenellä, ja niitä on kertynyt useampi pahvilaatikollinen. Muistaakseni ehdin tuolloin käydä vihkoset kokonaan läpi ja uudempia tallenteita N-kirjaimeen asti. Uudemmat on myös merkitty peruskartan lehdille. Haukijärveen liittyvien nimien etsimistä nopeutti se, että kortteihin oli suhteellisen näkyvästi kirjattu kylä, johon kyseinen paikka kuului.

Nyt noista paikannimistä on muodostettu tietokanta, johon on kirjattu nimen lisäksi paikanlaji, keruupitäjä ja kerääjä. Nämä toimivat hakukriteereinä tietokantaan liittyvässä hakutoiminnossa. Valitettavasti kylän perusteella ei voi hakua suorittaa. Paikannimeä klikkaamalla saa näkyviin sen sijainnin kartalla, mikäli se on alun alkaen merkitty Nimiarkiston karttalehtiin. Hämeenkyrön voi laittaa hakuehdoksi, mutta tuloksia tulee valtava määrä. Onneksi myöhemmin on verkkoon tulossa kuvat varsinaisista lipukkeista, toivottavasti nopealla selausmahdollisuudella varustettuna. Lipukkeissa on enemmän tietoa nimistä kuin nyt avatussa tietokannassa.

Meillähän on jo sivustolla kartta, johon näitä Nimiarkistosta ja hiukan muualtakin löytyneitä paikannimiä on kirjattu. Sitä voisi kuitenkin täydentää. Nyt esitänkin sinulle, hyvä lukija, haasteen. Jos sinulla ei ole joulunpyhinä muuta tekemistä, niin tutkailepa Digitaalista Nimiarkistoa. Mieti, mitä paikannimiä muistat Haukijärven alueelta. Katso, löytyykö niitä palvelusta ja/tai kartalta. Jos muistamaasi nimeä ei löydy kartalta, vinkkaa asiasta alla olevalla lomakkeella tai sähköpostilla. Ihan hauskaa on myös selailla hämeenkyröläisiä paikannimiä.

Loppuun vielä muistutus nahdollisuudesta lähettää sähköinen joulukortti sivuston galleriasta. Siellä on taas muutama uusi kortti, kiitos Kaija Valkaman. Ohjeet kortin lähettämiseen löytyvät sivustolta.

Ei, tämä teksti ei käsittele kuuluisaa kirjaa eikä sen pohjalta tehtyjä elokuvia. Kerron eräästä sodassa kaatuneesta nuoresta miehestä, joka vietti lyhyeksi jääneestä elämästään melkein puolet Haukijärvellä. Harva häntä enää muistaa, ikätovereitakaan ei ole montaa jäljellä. Kyseessä on Kauko Ylijoki. Hän syntyi 1924. Haukijärvelle hän muutti vuoden 1932 alussa jäätyään orvoksi. Hän kävi koulua vuosina 1933 - 1939. Kylästä hän muutti 1941 töihin Jumesniemeen. Haudattujen luettelossa hänet on kirjattu Palon kylään 1944. Ilmeisesti hän sieltä lähti armeijaan ja sotaan. Hän ei ollut naimisissa eikä hänellä tiettävästi ollut lapsia.

Seuraavaksi katsotaan, mitä Sotasampo-palvelu tietää Kauko Ylijoesta. Olen pahoillani, jos sotahistoriaan huonosti perehtyneenä tulkitsen joitakin sen tietoja väärin. Korjatkaa, asiaa paremmin tuntevat lukijat. Kauko Ylijoki oli ammatiltaan maatyömies ja sotilasarvoltaan sotamies. Hän kuului Jalkaväkirykmentti 7:n III pataljoonaan. Hän kaatui heinäkuun neljäntenä päivänä 1944 Äyräpäässä. Hän ei ehtinyt täyttää 20 vuotta. Hänet haudattiin sankarihautaan Hämeenkyrön hautausmaalle.

Pataljoonan sotapäiväkirja kertoo, että tuona päivänä oli paljon taistelutoimintaa. Siinä mainitaan, että  ilmapommituksessa ja kranaattitulessa kaatui yksi aliupseeri ja kuusi miestä. Olisiko Kauko Ylijoki ollut yksi näistä kaatuneista? Äyräpäässä kaatui 4.7.1944 muitakin, mutta ilmeisesti he kuuluivat muihin joukko-osastoihin. Äyräpäästä on olemassa myös sodanaikaisia kuvia, mutta ne on otettu myöhemmin.

Aika vähän on saatavissa tietoa Kauko Ylijoesta, tosin kaikki lähteet eivät vielä ole käytettävissä. Siinä mielessä hän jää meille tuntemattomaksi sotilaaksi.

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi päätin katsoa, ketkä kyläläiset syntyivät 1917. He olivat siis itsenäisen Suomen ikätovereita. Heistä kukaan ei liene enää elossa juhlistamassa 100-vuotispäivää. Kovin monen jäljet tosin katoavat jossain vaiheessa, joten ihan varma tästä ei voi olla. Nimilista on laadittu sivuston hakutoiminnon avulla. Olen pahoillani, jos joku jää tästä syystä mainitsematta. Luettelosta puuttuvat myös lastenkodissa asuneet lapset.

Kylässä syntyivät (ainakin vanhemmat asuivat tuolloin kylässä) 1917 Rauha Kaunisto, Ester Valkama, Pentti Peltoniemi, Tyyne Anttila, Toivo Kanerva, Paavo Lamminsivu, Gunnar Mustasilta, Reino Kalliomäki ja Kari Estlander. Paavo Lamminsivu lienee asunut kylässä koko lyhyen elämänsä ajan. Ester Valkama asui Hämeenkyrössä, muut muuttivat kauemmaksi, Kari Estlander aina Australiaan saakka. Reino Kalliomäki kuoli pienenä.

Myös Karjalasta tulleiden joukossa oli kyseisenä vuonna syntyneitä. Helli Kaasalainen, Antti Matikainen, Anna-Liisa Luukkanen Lahja Paakeli ja Unto Talonpoika asuivat kylässä ainakin jonkun aikaa. Anni Luukkasen asumisesta ei ole tietoa. 

Muualla syntyneitä, mutta kylässä myöhemmin asuneita olivat Hilja Ihantola (syntyi Herttualassa), Sanni Koskinen, Kyllikki Perttu ja Lilja Hautala. Hilja Ihantola ja Lilja Hautala muuttivat pois kylästä.

Itsenäisyyden ajan ensimmäisiä vuosia nämä ihmiset eivät muistaneet, mutta nuoren Suomen valtion kuitenkin. He kaikki pääsivät kouluun, osa kävi koulunsa Haukijärvellä. Useimmat solmivat avioliiton, joukossa on myös muutama sodan takia leskeksi jäänyt. He joutuivat kokemaan sota-ajan, miehet olivat rintamalla todennäköisesti koko sodan ajan. Kun sota 1944 päättyi, he olivat 27-vuotiaita. Edessä oli maan nostaminen jaloilleen ja hyvinvoinnin rakentaminen. Siihen he osallistuivat kukin tahollaan.

Toivotan kaikille lukijoille hyvää itsenäisyyspäivää.