Blogi

Tämä tarina alkaa Mustajärvenkulman Palomäestä aivan 1900-luvun alussa. Juho Vilhelm Palomäki ja Ida Emilia Palmgren olivat avioituneet Idan kotiseurakunnassa Pirkkalassa 1895. Sen jälkeen he asuivat muutaman vuoden Palomäessä, muuttivat 1899 Mouhijärven Tupurlaan, sieltä seuraavana vuonna Idan kotiin Pirkkalan Korvolaan ja sieltä 1901 takaisin Palomäkeen. 1907 Juho sairastui vatsakatarriin ja kuoli. Juholla ja Idalla oli yksi aikuiseksi elänyt poika, Paavo Johannes, joka syntyi 1903.

Ida oli kirjoilla Palomäessä vuoden 1910 loppupuolelle. Todellisuudessa hän lienee muuttanut Tampereelle jo muutamaa vuotta aiemmin, sillä toukokuussa 1911 hän avioitui vaakamestari Juho Mesisen kanssa. 1917 he saivat pojan, Eino Sakarin. Toukokuussa 1918 Juho Mesinen kuoli, ja Ida jäi kahden pojan huoltajaksi. He asuivat Kyttälänkadulla, ja Ida toimi hierojana ja sairasvoimistelijana. Toiminta jatkui 30-luvulle, silloin osoitteena oli Satamakatu. Hän myös piti vuokralaisia ja täysihoitolaisia. 1936 hän avioitui puutarhuri Kustaa Rantasen (1871 - 1952) kanssa. Ida kuoli 1956 Tampereella.

Paavo osallistui hyvin nuorena Viron ja Latvian itsenäistymistaisteluihin. Hän kuului Tampereen suojeluskuntaan. Hän suoritti asevelvollisuutensa 1923 - 1924 ilmavoimissa. Hän kävi myös mekaanikkokoulun. Hän työskenteli Kauhavan Ilmailukoulussa lentomekaanikkona. Hän muutti kirjansa 1930 Kauhavalle ja avioitui 1932 siellä Maria Aleksandra Nordlundin kanssa. Paavo Palomäki kuoli 1935 työssä sattuneen onnettomuuden seurauksena. Onnettomuutta on selostettu laajasti lehdissä, esimerkiksi Aamulehdessä 23.17.1935. Siinä on myös selvitys hänen elämänvaiheistaan. Häneltä jäi vaimo ja kaksi lasta. Hänet haudattiin Tampereelle.

Eino Mesinen suoritti ylioppilastutkinnon 1936. Hänestä tuli lentäjä. Hän osallistui lentäjänä sotiin. Hänen muistelmiaan koulutuksesta Englannissa on julkaistu verkossa. Sodan jälkeen hän muutti sukunimensä Mertioksi. Hän kuoli 2007, ja hänet on haudattu Tampereelle.

Perhe piti Tampereelle muuttonsa jälkeen yhteyttä Mustajärvenkulmalle, mistä on todisteena 30-luvulla otettu valokuva.

Linkkien lisäksi lähteinä on käytetty Hämeenkyrön, Mouhijärven ja Pirkkalan seurakuntien sekä Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan kirkonkirjoja (SSHY:n jäsensivuilla)

1900-luvun mittaan on muutama haukijärveläinenkin saanut kuvansa lehteen. Joku täyttäessään pyöreitä vuosia, toinen viettäessään kultahääpäivää tai kolmas muussa yhteydessä. Tässä jutussa on linkkejä 10-, 20- ja 30-lukujen lehtiin. Vähän aikaa kyllä harkitsin kuvien julkaisemista sivustolla, mutta sitten päädyin vain linkkeihin tässä blogitekstissä. Kuvat toki ovat yli 50 vuotta vanhoja eivätkä taatusti ylitä teoskynnystä. Monet lehdistäkin ovat lakanneet ilmestymästä vuosikymmeniä sitten. Toisaalta on hiukan hankala selvittää millaiset oikeudet edelleen ilmestyvillä lehdillä, kuten esimerkiksi Suomen Kuvalehdellä, on julkaisemiinsa kuviin. Käykääpä siis itse katsomassa.

Frans Mustasilta oli lehtikuvissa useamman kerran, tässä Suomen työväen alpumissa 1913

Myös Kalle Linnusmäki oli kuvassa monta kertaa, esimerkiksi Puutarha-lehdessä 1.9.1916

F.E. Sillanpää oli tietysti lukuisissa lehtikuvissa. Jätän hänet tällä kertaa pois, mutta laitan tähän linkin hänen äitinsä 75-vuotiskuvaan Suomen Kuvalehdessä 25.8.1923.

Juho ja Matilda Peltoniemen kuva julkaistiin kultahääpäivän kunniaksi Suomen Kuvalehdessä 23.8.1924

Mimmi Mustasillan muistokirjoitus oli Työväen kalenterissa 1926

Hjalmar Kivi esiteltiin Maataloustyönjohtajain lehdessä 1.6.1927

Vendla Pouttu oli kätilönä Kalvolassa, mutta toimi myös Pohja-yhtiön asiamiehenä, mahdolliseti miehensä Hugo Poutun kaupan yhteydessä. Kuva Pohja-lehdestä 1928.

Kerttu Lehtosalon 60-vuotispäivä huomioitiin Kansakoulun lehdessä 15.1.1935

Fanny Jokinen oli Elannon Liiketyöntekijäin osaston johtokunnan yhteiskuvassa. Todennäköisesti hän on kuvassa eturivissä oikealla. Kuva julkaistiin Liiketyöläinen-lehdessä 1.11.1937.

Viktor Jokisalo täytti 50 vuotta, kuva Suomen Kuvalehdessä 15.10.1938

Kansalliskirjasto on digitoinut sanoma- ja aikakauslehtiä verkkoon vuoteen 1939 asti. Sen jälkeen ilmestyneitäkin on sähköisessä muodossa, mutta vain yliopistojen kirjastoissa luettavissa. Voin hyvin kuvitella, että Hämeenkyrön Sanomien (digitoitu vuoteen 1945) myöhemmistä numeroista löytyisi paljonkin kyläläisten kuvia. Joillakin lehdillä, kuten Helsingin Sanomilla ja Suomen Kuvalehdellä, on omat, tilaajien käytössä olevat digitaaliset arkistot. Tuttuja löytyisi varmaan niistäkin.

Jos hiukan kurkistetaan myöhempiin vuosiin, ovat kuvansa Suomen Kuvalehteen saaneet ainakin Suomeen 50 Kanadan vuoden jälkeen käymään tullut Frank Ihantola1962, 100-vuotias Asta Niittymäki 2014, 70-vuotias Lauri Suoja 1964 ja 80-vuotias Jaakko Toiviainen 1951. Todennäköisesti löytyy vielä muitakin. Ehkä heistä joskus myöhemmin. Valitettavasti näihin kuviin ei kannata laittaa linkkejä, sillä ne vaativat kirjautumisen lehteen.

Juho Valentin Kahila ja Lydia Maria Pirttijärvi avioituivat elokuussa 1896. Seuraavana vuonna syntyi poika, Ivar Valentin. He asuivat Kahilassa kunnes 1899 muuttivat Tampereelle. Vielä samana vuonna perhe kasvoi kaksospojilla, jotka saivat nimet Emil Engelbert ja Karl Viktor. Seuraava lapsi, Arvo Jalmari, kuoli pienenä. Vuonna 1906 syntyi vielä nuorimmainen, Arvo Johannes. Rippikirjassa Juho merkittiin työmieheksi. Tarkempaa tietoa työpaikasta ei ole. 1914 perhe muutti Messukylään Vehmaisten Soinilaan, missä Juho työskenteli muonarenkinä.

1917 matka jatkui Kangasalle Mutikon Liljekullaan. Lapsista mukaan tuli vain nuorimmainen Arvo. Ivar ja Emil olivat muuttaneet Tampereelle. Kallen vaiheista ei ole kovin tarkkaa tietoa. Mahdollisesti hän asui perheineen myöhemmin 20- ja 30-luvuilla ainakin Urjalassa, Akaalla ja Parkanossa. Juho, Lydia ja Arvo palasivat 1919 Messukylään. On kuitenkin epävarmaa, ehtikö Juho asettua paikkakunnalle, sillä hän kuoli jo maaliskuussa 1919. Haudattujen luettelossa kuolinsyyksi on merkitty aivohalvaus ja kuume, kuolintodistuksessa puhutaan aivotulehduksesta.

Lydia muutti 20-luvulla Tampereelle. Vuoden 1929 osoitekalenterin mukaan hän asui Satakunnankadulla samassa osoitteessa kuin Arvo. 20- ja 30-lukujen vaihde oli murheellista aikaa Lydian elämässä. Kolmen vuoden sisällä hän menetti pojistaan kaksi. Ensin kuoli Ivar 1929 tapaturmaisesti. Marraskuussa 1931 oli vuorossa Arvo. Hänen kuolemastaan ja sitä seuranneista oikeudenkäynneistä julkaistiin lehdissä useita kertomuksia. Lydia Kahilan maallinen matka päättyi 1944. Hautahaku-palvelun mukaan Lydia, Arvo, Emil ja tämän vaimo Eeva on haudattu samaan hautaan Tampereen Kalevankankaalle.

Linkeissä mainittujen lisäksi on lähteinä käytetty Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan sekä Hämeenkyrön ja  Messukylän seurakuntien kirkonkirjoja (SSHY:n jäsensivuilla).

Taannoin kirjoitin Tampellan tehtaalla työskennelleistä kyläläisistä. Jatketaan nyt Finlaysonin ja Nokian puunjalostusteollisuuden väestä. Lähde on sama, Suomen Sukututkimusseuran Sukuhaku-palvelu. Valitettavasti nämä listat avautuvat vain seuran jäsenille. Tein hakuja syntymäpaikan ja sukunimen perusteella. Menetelmä voi jättää pois joitakin entisiä haukijärveläisiä, mutta on uskoakseni silti kohtuullisen kattava.

Finlaysonilta on taulukkomuotoon viety työstä eronneiden luettelot 1869 - 1926. Listalta löytyi viisi työntekijää, joilla oli kytkentä Haukijärveen. Aina Matilda Kinkki meni tehtaan kehräämöön töihin syyskuussa 1900. Pois hän lähti kesäkuussa 1912, todennäköisesti avioitumisen yhteydessä. Huomautuksia-sarakkeessa on merkintä "orl&pb". Listat ovat ruotsinkielisiä, ja arvaukseni on, että hän erosi omasta pyynnöstään ja työtodistuksen kera. Hilda Mariaana Kinkki viipyi tehtaalla (karderi, ehkä karstaamo) lyhyemmän aikaa. Hän tuli töihin maaliskuussa 1897 ja lähti pois jo toukokuussa seuraavana vuonna. Josefiina Vilhelmiina Rajala työskenteli Finlaysonin kutomossa kesäkuusta 1904 lokakuuhun 1910. Anna Adolfiina Vileniuksen työskentelystä olen kirjoittanut aiemmin, samoin Samuel Viktor Petterssonin. Anna teki töitä kutomossa, Samuel kehräämössä.

Sitten siirrytään Nokialle, puunjalostusteollisuuuden henkilökortteihin. Seuraavassa luetteloa siellä työskennelleistä.

Alfred Laine toimi tehtaalla työmiehenä ja porttivahtina 1919 - 1937.  Työskentely loppui hänen kuolemaansa.

Anselm Metsänen (nuorempi) oli töissä kirvesmiehenä 1947. Hän lähti omasta pyynnöstään.

Kalle Johannes Kivelä oli töissä puuhiomossa 1915 - 1944. Työura päättyi hänen kuollessaan. Hänen työtehtävänsä kuulostavat mielenkiintoisilta: työmies, yliajaja, mokanvetäjä.

Matilda Peltoniemi toimi lämmittäjän apulaisena 1930 - 1945. Työ loppui sairauteen.

Matti Vilhelm Salminen oli mokansiirtäjä ja hylkypaperinjauhaja 1907 - 1949. Hän siirtyi eläkkeelle.

Svantte Vilho Salminen (edellisen poika) oli merkkipoika ja myöhemmin työnjohtaja 1920 - 1950, aina kuolemaansa asti.

Juho Iivari Antila oli keittäjän apulaisena lyhyen aikaa marraskuusta 1941 tammikuuhun 1942, jolloin irtisanoutui.

Haukijärveläisiä löytyisi ainakin Nokian kumitehtaalta. Toivottavasti työtekijäluetteloita julkaistaan muiltakin teollisuuslaitoksilta.

Sivusto päivittyy seuraavan kerran kahden viikon kuluttua.