Blogi
Koululaisia (blogi)
Sivuston galleriaan on saatu kaksi Esteri Peltomäen todistusta, toinen Haukijärven kansakoulusta ja toinen Leineperin puutarha- ja emäntäkoulussa suoritetulta kurssilta. Kiitokset Esteri Peltomäen perikunnalle ja Kaija Valkamalle! Todistukset saivat minut taas pohtimaan, mitä mahdollisuuksia kyläläisillä oli kouluttautua. Tutkimusten tuloksena täydennystä aiemmin kirjoittamaani.
Aloitetaan kansakoulusta. Kun koulu tuli omaan kylään, laitettiin lähes jokaisen talon, torpan tai mökin lapset kouluun. Entä aiemmin? Opiskeliko kukaan toisen kylän kansakoulussa? Rippikirja kertoo neljästä tällaisesta henkilöstä. Hilma ja Emma Ojaniemi kävivät kansakoulua, samoin koulun oli käynyt Selma Perttu. Jälkimmäinen todennäköisesti jossakin Mouhijärven kouluista, edellisten koulua on vaikeampi tietää. Lisäksi Peltoniemessä oli piikana Ida Packalen, jolla on merkintä kansakoulusta. Hän oli asunut lapsuutensa Kyröspohjassa, mikä viittaisi opiskeluun Hämeenkyrön kirkonkylän koulussa. Kansakoulun käyneiden vähäistä määrää selittänee se, että kylän talollisten lapset ikänsä puolesta ehtivät oman kylän kouluun.
Sitten ammatillisesta opiskelusta. Aiemmin olen kertonut Taavetti Vihtori Jokisen vaiheista. Jokisaaren maanviljelyskoulussa Nivalassa opiskeli 1900-luvun ensimmäisinä vuosina rippikirjan mukaan myös Efraim Viktor Virtanen (Kivimäki). Hänen myöhemmistä vaiheistaan kertoo lehtitieto muutosta Kangasalta Tottijärvelle. Hänen veljensä Hjalmar Kivi toimi niin ikään maataloustyönjohtajana, joten hänkin lienee opiskellut maanviljelyskoulussa, mahdollisesti juuri Jokisaaressa. Lisäksi Lauri Suoja oli maatalousteknikko. Hänen opiskelustaan ei ole tarkempaa tietoa. Hän tuli 1915 Hämeenkyröön Mahnalan tai Lemmakkalan alueelle. Ehkä hän suoritti silloin harjoittelunsa opintoja varten. Osaran maanviljelyskoulu oli jo tuolloin olemassa. Maatalousteknikon oppiarvo voi viitata opiskeluun myös Mustialassa.
Elli Peltoniemi valittiin 1916 karjanhoitoharjoittelutilalle, 1918 Toijalan tietopuolisen karjanhoitokoulun karjakkokurssille, ja hän sai 1922 tarkastuskarjakkopäästötodistuksen mainitusta koulusta. Hänen uraansa tarkastuskarjakkona pystyy seuraamaan vanhoista sanomalehdistä. Fanni Söderling sai päästötodistuksen Tyrvään tietopuolisen karjanhoitokoulun karjakkokurssilta 1927. Pakkasen kartanossa työskennelleet karjakot lienevät olleet karjakkokoulun käyneitä, muuten nimitystä saatettiin käyttää myös sellaisista, joilla ei ollut koulutusta alalle.
Sairaanhoitajia ja mielisairaanhoitajia luettelin jo aiemmassa tekstissä. Lehdistä löytyy hiukan tarkempia aikoja Heikki Pertun opiskelulle. Hän sai päästötodistuksen yksivuotiselta mielisairaanhoitokurssilta Pitkäniemen keskuslaitoksessa lokakuusssa 1929. Kovin pitkään hän ei liene alalla toiminut, sillä jo 1933 hänet valittiin seitsemän viikkoa kestäneille poliisiopetuskursseille, jotka pidettiin Turussa. Silloin hän oli jo poliisikonstaapeli Hämeenkyrössä ja todennäköisesti myös suorittanut asevelvollisuutensa. Emma Anttila mainitaan muuttoilmoituksessa diakonissana, mutta myöhemmin hän näyttää toimineen sairaanhoitajana. Hänen opiskelustaan ei ole tarkempaa tietoa. Opettajia on kylästä tullut vuosisadan alkupuolella hämmästyttävän vähän. Olga Peltomäki valmistui opettajaksi, mutta toimi ammatissa vain lyhyen aikaa, jos ollenkaan.
Kun Karkussa oli kansanopisto, lienee kyläläisiä Esteri Peltomäen tapaan osallistunut erilaisille kursseille siellä ja muualla. Tästä on kuitenkin hyvin vähän tietoa olemassa. Haukijärvellä on järjestetty ainakin kutoma- ja puutyökurssit. Kaikki lisätieto on tervetullutta.
Vielä häistä (blogi)
Vihittyjen luetteloon ei enää 1890-luvulla merkitty, oliko morsian "hopeissa"/"hopeetoinna". Käytäntö päättyi Hämeenkyrössä ja lähiseurakunnissa nälkävuosien aikaan. Loppuiko vain merkintä vai luovuttiinko koristeen käytöstä, sitä emme tiedä.
Seuraavaksi tarkastelemme vuoden 1917 jälkeen pidettyjä hääjuhlia. Luetteloja ei ole käytettävissä, mutta avuksi tulevat valokuvat. Seuraavassa luetteloa valokuvista, jotka on otettu Haukijärvellä pidetyissa häissä. Jos linkki vie albumiin, on kuvia useampia.
Matti ja Martta Tuomiston häät Peltoniemessä 1920
Viljo ja Lyyli Uusikulkun häät Metsäkirmolla
Hugo ja Lempi Selkeen häät Mäkelässä 1924
Kaksoishäät Kallioniemessä 1943
Martti ja Hilkka Luukkasen häät Koivistolla (Selkeellä) 1948
Aulis ja Marja Sunin häät Mustajärvellä 1954
Toivo ja Helena Lehtisen häät Santamäessä
Pauli ja Martta Kanervan häät Koivulassa 1955
Monia muitakin vihkiäisiä vietettiin kylässä. Kutsuja-albumissa on säilyneitä hääkutsuja.
Häiden yhteydessä sulhanen ja morsian usein kuvattiin myös kahdestaan. Tällaisia kuvia on ainakin Arvo ja Martta Mustajärvestä, Pentti ja Rauni Kanervasta sekä Aulis ja Marja Sunista,
Galleriassa on pariskunnista myös muita kuvia, jotka saattavat olla vihkikuvia. Niistä ei ole säilynyt tietoa, ovatko ne hääkuvia, kihlajaiskuvia vai muusta syystä otettuja. Ainakaan morsian ei ole niissä pukeutunut varsinaiseen hääpukuun. Kenties ei ole pidetty isoja hääjuhlia tai sitten kuva voi olla häiden toiselta päivältä, jolloin yleensä vaihdettiin asua. Esimerkkinä tällaisista kuvista olkoon vaikka Aleksi ja Anna Koiviston kuva.
Häitä (blogi)
Erääällä sukututkijoiden palstalla joku kyseli, missä avioparit ennen vihittiin. Uteliaisuuttani kävin läpi Hämeenkyrön seurakunnan vihittyjen luettelot vuosilta 1891 - 1917. Ne ovat viimeiset digitoidut (SSHY:n jäsensivuilla). Katsoin sellaisten parien vihkipaikat, joilla oli selkeä kytkentä Haukijärvelle. Pareja löysin kaikkiaan 86 kappaletta. Eniten, 37 paria, sai avioliitolleen siunauksen pappilassa. Tähän pitänee vielä lisätä neljä Knuutilassa vihittyä paria. Kirkossa vihittyjä pareja oli yhdeksän kappaletta. Samoin yhdeksän paria vihittiin morsiamen kotona ja kuusi sulhasen kotona. Jossakin kylän talossa tai torpassa (ei kummankaan kotona) alkoi kahdeksan avioliittoa, kylän ulkopuolella puolestaan yhdeksän. Neljän parin vihkipaikkaa ei ollut merkitty.
Voisi olettaa, että ne jotka vihittiin pappilassa, eivät todennäköisesti pitäneet isoja hääjuhlia. Jos pappi pyydettiin jommankumman kotiin, naapuriin tai palveluspaikkaan, oli vieraita luultavasti paikalla ja ainakin kahvia tarjolla. Morsiamen kotona vihittyjä olivat esimerkiksi Juho Mäenpää ja Aina Palomäki sekä Juho Kahila ja Lydia Pirttijärvi. Sulhasen kotona sanoivat tahdon Isak Palomäki ja Miina Hujulahti sekä Frans Ihantola ja Hilda Joenmaa. Taavetti Juusela ja Maria Mäkelä vihittiin Pertulla, Kaarle Ristilä (Hakala) ja Aina Keskinen Hillun Mäkelässä, Frans Mustasilta ja Anna Takala Maatialassa sekä Kaarle Valtonen ja Aina Niemi Pakkasella. Hugo Perttu ja Lydia Valkama vihittiin Tampereella, Vilho Kinkki ja Lydia Tilkkunen taas Pispalassa.
Muistitieto kertoo useita päiviä kestäneistä hääjuhlista. Kalle Haukipään ja Fanny Ihantolan häitä vietettiin toukokuussa 1903 kolme päivää Ihantolan torpassa. Timanttihäitään juhlinut pari muisteli tilaisuutta lehtihaastattelussa. Galleriassa puolestaan on kuva Hugo ja Lempi Selkeen häiden kolmannelta päivältä 1924. Vielä sodan jälkeen pidettiin kaksipäiväisiä hääjuhlia. Kerrotaan, että Erkki ja Eila Sillanpään häitä vietettiin Sillanpäässä kahtena päivänä. Seuraavalla kerralla ehkä jatkoa vuoden 1917 jälkeisistä vihkiäisistä.
Uuden vuoden alkaessa (blogi)
Toivotan hyvää uutta vuotta kaikille Haukijärvi-sivuston seuraajille. Toivottavasti tästä vuodesta tulee parempi kuin edellinen oli. En ole tehnyt nytkään mitään uudenvuodenlupauksia. Sivuston suhteen sellainen olisikin vaikeaa. Sivusto on sillä tavalla "valmis", ettei sen täydentämiseen oikein voi laatia tarkkaa suunnitelmaa. Enemmänkin olemme sen varassa, mitä eteen tulee. Seuraavassa kuitenkin joitakin toiveita alkaneelle vuodelle.
Olen kai tullut vanhaksi, kun en suunnittele arkistoreissua Turkuun, Hämeenlinnaan tai Helsinkiin. Kyllä niissä varmasti vielä jotakin Haukijärveen liittyvää tutkittavaa olisi, mutta Kansallisarkiston toimipisteiden uudet aukioloajat eivät innosta. Aukioloa on supistettu voimakkaasti. Tuossa parin kilometrin päässä sijaitsevassa toimipisteessä aion kuitenkin käydä. Sisäisessä verkossa voin kahlata vielä uudestaan läpi Turun ja Porin läänin digitoituja henkikirjoja vuosilta 1950 - 1960. Tällä kertaa ajan kanssa, kun ei ole kiire junalle. Kyse on siis yhä enemmän digitoidusta materiaalista.
Kansallisarkisto digitoi aineistoja ihan työnsä puolesta. Muut toimijat ovat pitkälti vapaaehtoisia. Hartaasti toivon, että SSHY:n vapaaehtoiset ehtisivät kuvata Hämeenkyrön seurakunnan seuraavan rippikirjajakson vuodesta 1911 eteenpäin. Myös seurakunnan muissa aineistoissa olisi mahdollista päästä hieman lähemmäs nykyaikaa. Niin, ja niitä Pirkkalan haudattuja kaipailen myös. Tärkeä vapaaehtoisista koostuva on myös Facebookin Suomen kirkkoja ja hautausmaita-ryhmä. Jollain aikataululla sinne on odotettavissa tietokanta, joka sisältää hakumahdollisuuden. Sieltä voisi löytyä kuvia joidenkin kyläläisten hautakivistä. Suuri kiitos ja kunnia vapaaehtoisille, jotka kuvaavat aineistoja.
Mainitsen tässä vielä pari toimijaa, jotka myös tekevät tärkeää työtä. Kansalliskirjaston digitoimista vanhoista lehdistä on löytynyt tietoa monen kyläläisen vaiheista. Toistaiseksi julkisesti luettavissa ovat ennen vuotta 1940 ilmestyneet lehdet. Yliopistojen kirjastoissa pääsee kuitenkin tutkimaan myös uudempia julkaisuja. Monet seurakunnat ovat liittyneet Hautahaku-alustalle, josta voi etsiä tietoa niiden hautausmaille haudatuista henkilöistä. Toivotaan, että kehitys jatkuu ja seurakuntia tulee sinne lisää. Silloin voisi löytää muualle muuttaneen kyläläisen matkan pään.
Näitä blogitekstejä varten on jo monta aihetta mietittynä. Eiköhän näitä juttuja siis suunnilleen kerran viikossa edelleen ilmesty.
Joulun aikaan 1932 (blogi)
Vilkaistaan, mitä Hämeenkyrön Sanomat kertoi 90 vuotta sitten vuoden viimeisessä nuumerossaan, joka ilmestyi 23.12.1932. Suoraan kylään liittyviä uutisia oli vähän. Kunnanvaltuusto oli kokoontunut ja valinnut Frans Mustasillan jäseneksi tulo- ja omaisuusverolautakuntaan vuodelle 1933. Samoin valtuusto valitsi Kalle Haukipään lastenkodin taloudenhoitajaksi. Seurakunta ilmoitti hartaushetkestä lastenkodissa uudenvuodenpäivänä. Kolmossivulla työväenyhdistys kertoi toimivansa (yleinen ilmaisu tuon ajan ilmoituksissa) tanssi-iltaman omalla talollaan tapaninpäivän iltana.
Jouluun liittyvää oli lehdessä melko paljon. Aleksi Lehtonen kirjoitti joulun kristillisestä sanomasta. Päätoimittaja Jalmari Helo taas omassa tekstissään arveli puutteen vähentävän monen juhlamieltä, elettiinhän vielä lama-aikaa. Hiukan yllättäen hän otti vertailukohdaksi vuosien 1602 - 1603 ankarat ajat. Hän siteerasi silloisen kirkkoherran Henrik Olavinpojan aikalaiskuvausta. Miten lienevät lehden lukijat ottaneet vastaan Helon toteamuksen, ettei 30-luvun alun lapsilla ollut mitään aihetta nureksumiseen. Lehti sisälsi myös kirjaesittelyjä ja mainoksia.
Mielenkiintoinen oli Satakuntalaisen osakunnan sananparsien keräystä koskeva kilpailukutsu. Kilpailulla oli tarkat säännöt. Kutsu sisälsi myös esimerkkejä. Muistiin kirjatut sananparret lähetettiin Suomalaisen Tiedeakatemian keräilytoimistoon. Pitää yrittää jostakin selvittää, paljonko sananparsia saatiin kerättyä, missä keräysliput ovat nyt ja onko joukossa Hämeenkyröstä kerättyä materiaalia. Ties vaikka joku kyläläisistä olisi lähettänyt tietämiään sanontoja tai joku muu olisi kulkenut Haukijärvellä niitä muistiin kirjoittamassa. Mutta se olkoon ensi vuoden tehtäviä.
Sivusto päivittyy seuraavan kerran loppiaisen jälkeen. Muistathan, että sivuston kautta voit lähettää sähköisen joulukortin. Korttigalleriaan on saatu uusia hienoja kortteja Kaija Valkaman ottamista valokuvista. Toivotan kaikille lukijoille oikein rauhallista joulun aikaa.