Blogi
Pieniä juttuja (blogi)
Verkossa on jo jonkin aikaa toiminut Helsingin ja Espoon seurakuntayhtymien Hautahaku-palvelu. Se on laajentunut kattamaan myös Hyvinkään, Seinäjoen, Tampereen, Vaasan ja Ylöjärven seurakuntien tai seurakuntayhtymien hautausmaat. Haku kertoo haudan sijainnin eräin poikkeuksin. Haukijärveä tutkivalle erityisesti Tampereen ja Ylöjärven hautausmaiden mukaan saaminen on selkeä parannus. Kun lisäksi Facebook-ryhmään "Suomen kirkkoja ja hautausmaita" on kuvattu Tampereen hautoja kattavasti (vuosina 2014 - 2016), ja Ylöjärveäkin kohtuullisesti, olen nyt löytänyt molempia palveluita yhdessä käyttämällä usean entisen kyläläisen hautakivestä kuvan. Hautakivissä on yleensä tarkka syntymäaika, jonka avulla pystyy varmistumaan, että kyse on oikeasta henkilöstä. Hautahaku-palvelussa on vain syntymä- ja kuolinvuosi, eikä kaikista niitäkään. Lisään tietoja entisten kyläläisten kuolinvuosista sivustolle tulevina viikkoina.
Jos olet vieraillut sivuston galleriassa hiljattain, olet ehkä huomannut mielenkiintoisen valokuvan, jossa näkyy ambulanssi. Se on kutsuttu Haukijärvelle noutamaan Matilda Viidanojaa sairaalaan. Kuva lienee 50-luvun puolivälistä. Kuvaa katsoessani mietin, milloin itse olen nähnyt ensimmäisen kerran ambulanssin kylässä. Muistikuvani menee kyllä 60-luvun puolelle. Ja auto on siinä pääväriltään valkoinen, liekö sitten myöhempää vaikutusta. Kuvan ambulanssi taitaa olla punainen, ja se on kuulunut Hämeenkyrön kirkonkylän VPK:lle. Kuulisin mielelläni lukijoiden muistikuvia tästä autosta ja sen ajoista Haukijärvellä.
Viimeksi kirjoitin Oskari Kirkkomäen vaiheista. Kuten sivustolla todetaan, muistitieto kertoo hänen olleen kaivontekijä. En aikanaan huomannut kysyä muistelijalta tarkemmin tästä, eikä kysyminen ole enää mahdollista. Mutta jollakin lukijalla voi olla asiasta tarkempaa tietoa. Kaivoiko Kirkkomäki kaivoja vai katsoiko hän niiden paikkoja? Aiemminhan monet uskoivat, että kaivolle voi löytää oikean paikan käyttämällä apuna pajunvitsaa tai vastaavaa. Taisipa isänikin kokeilla hommaa joskus. Kaivonkatsojia on kylässä varmaan ollut aikojen saatossa useampia. Tiedot heistä ovat tervetulleita joko palautelomakkeella tai sähköpostilla.
Sivusto päivittyy seuraavan kerran kahden viikon kuluttua.
Oskari Kalvolasta (blogi)
Oskari syntyi huhtikuussa 1891 Hattulassa. Hän oli toinen kaksospojista, joista veli Kalle kuoli 1897. He olivat vanhempiensa ensimmäiset lapset. Perhe asui Hyrvälän Pirttilän Saviojan torpassa, josta muutti 1902 Kalvolaan. Isä Juho Oskari Heikinpoika oli syntyisin Kalvolasta, äiti Matilda Antintytär oli syntynyt Rengossa, mutta asunut lapsuutensa Saviojalla. Kalvolassa perhe asettui Kutilan Kirkkomäen torppaan. Rippi- ja henkikirjojen mukaan Oskarilla oli Kallen lisäksi ainakin kolme veljeä ja kaksi sisarta.
Torpparin töiden lisäksi Juho Oskari toimi joitakin vuosia 1910-luvun lopussa myös Kalvolan pappilan vuokraviljelijänä. Torppansa hän lunasti 1921. Ilmeisesti Juho Oskaria sanottiin Oskariksi, ja joissakin lähteissä isää ja poikaa onkin vaikea erottaa toisistaan. Henkikirjan mukaan kuitenkin torpparina toimi 1920 juuri Juho Oskari. Joka tapauksessa nuorempikin Oskari asui Kirkkomäessä, avioitui 1912 ja ensimmäisen lapsi syntyi 1914. Vaimo Tilda oli lähtöisin saman kylän Lammintaustan torpasta.
Lainhuudatuskorttien perusteella näyttäisi siltä, että Juho Oskari ja Matilda ostivat Ylinen Jaakkola-nimisen tilan Juupajoelta 1924 (tai ainakin saivat lainhuudon tilaan silloin). Nuorempi Oskari perheineen jäi vielä Kalvolaan. Tila Juupajoella vaihtoi omistajaa, kun Oskari ja Tilda ostivat sen 1928. He eivät viihtyneet siellä kovin pitkään, vaan ostivat Ikaalisten Miettisten kylästä Leppimäki-nimisen tilan 1940. Heillä oli silloin kolme tytärtä ja yksi poika. Vaimo Tilda kuoli jo 1943. 50-luvun alussa yksi tyttäristä aviomiehensä kanssa osti tilan itselleen. Myös toinen tytär oli avioitunut Ikaalisiin. Poika asui ainakin Ylöjärvellä, ja vanhin tytär verkkolähteen mukaan Akaassa.
Oskari muutti 1953 Ikaalisista Hämeenkyrön Heinijärvelle. Seuraavan vuoden joulukuussa hänet kuulutettiin avioliittoon Ida Huhtalan kanssa. Emme tiedä, missä he olivat kohdanneet. Ehkä Oskari etsi itselleen sopivaa tilaa Hämeenkyröstä. On myös mahdollista, että puhemies saattoi kaksi leskeä yhteen. Oskarin ja Idan viimeiset vaiheet eivät ole tiedossa.
Lähteinä on linkkeissä mainittujen lisäksi käytetty Kalvolan ja Hattulan kirkonkirjoja (SSHY:n jäsensvuilla), Matilda Kirkkomäen kuolinilmoitusta Aamulehdessä 27.11.1943, Hämeenkyrön Sanomien numeroita 1953 - 1954 ja Ikaalisten lainhuudatusrekisterikortteja Kansallisarkiston sisäisessä verkossa.
Mouhijärvellä, osa 2 (blogi)
Jatketaan vielä Mouhijärven rippikirjan 1912 - 1921 parissa. Viimekertaisesta tekstistä unohtui pois pari kylästä Mouhijärvelle muuttanutta perhettä. Katsotaan heitä sekä piioiksi ja rengeiksi seurakuntaan pestautuneita nyt. Mouhijärveen kuuluneiden kylän talojen kohdalla en huomannut merkittäviä muutoksia, yksityiskohdat tarkentuvat myöhemmin sivustolle.
Ojaniemestä muuttivat Kalle ja Ida Ojaniemi 1913 Salmin Noukalle kanssa-asukkaiksi Hongistolle, johon Kalle Ojaniemi oli saanut ensimmäisen lainhuudon 1913. Ehkä kirjaus kanssa-asukkaasta syntyi siinä vaiheessa, kun omistusjärjestelyt olivat kesken. Perhe ei kuitenkaan jäänyt Hongistolle, vaan siirtyi 1917 Salmin Jutilan Järvenpään lohkotilalle. Sen lainhuudatus suoritettiin vuosina 1922 - 1923. Rippikirjan päättyessä 1921 oli Kallella ja Idalla kaksi lasta, joista Kaarlo Paavali kaatui 1940 Taipaleessa.
Juho Ivar ja Hilma Aleksandra Rajala muuttivat aivan 1900-luvun alussa Tupurlan Tiaisen Aholan torppaan, josta Juho pian muutti Amerikkaan. Hilma ja kaksi poikaa jäivät Tupurlaan. 1912 heidät merkittiin entisiksi torppareiksi. Tiaisen maalla he kuitenkin edelleen asuivat. 1921 heidät kirjattiin mäkitupalaisina eri sivulle Tupurlaan. Juho Ivar vaikuttaa ehtoollisellakäyntimerkintöjen perusteella olleen koko ajan valtameren toisella puolella.
Sitten luettoloa Mouhijärven taloissa renkeinä ja piikoina työkennelleistä. Lauri Kaunisto oli Vähä-Tiisalassa renkinä 1913 - 1914. Ida Niemi työskenteli samassa talossa koko rippikirjajakson ajan. Kalle Salmi aloitti Häijään Rouhulla 1920. Saara Söderling tuli samaan taloon 1921. Aina Mustajärvi oli tullut Hämeenkyröstä 1904, ollut ainakin Häijään Ylisarkilla piikana, asui sitten itsellisenä Häijäässä ja muutti 1914 Pirkkalaan. Anna Söderling piikoi ensin Rienilän Perttulilla 1914 - 1915, sitten Tupurlan Perttalassa, josta palasi 1916 Hämeenkyröön. Kalle Rajala (Engbäck) oli renkinä Tiaisella vuoteen 1914, jolloin muutti Hämeenkyröön. Kalle Varin oli muuttanut Mouhijärvelle 1905 ja palasi Tupurlan Perttalasta kotipiäjäänsä 1913. Ida Marjamäki muutti Ryömälästä Suoniemelle 1913. Artturi Pettersson tuli 1914 Salmin Uotilaan, missä ehti saada irtolaismerkinnän ilmeisesti Tuusulaan muuton vuoksi ennen kuin rippikirjaan kirjattiin: " Salmin lukusioilla vakuutettiin kuolleen Hämeenlinnan vankilassa". Kuolinaika oli heinäkuussa 1918. Matilda Marjamäki oli palveluksessa Salmin Simulassa 1913 - 1915. Emma Ahola siirtyi 1912 Rienilän Hallalta Vesunnin Uusi-Suikille ja sieltä vuoden 1916 aikoihin Halikkoon, koska sai Vesunnissa irtolaismerkinnän. Hyynilän Toijasella oli renkinä Vilho Ketola, joka näyttäisi 1922 menneen suorittamaan asevelvollisuuttaan. Amanda Ahola työskenteli Hahmajärven Irrillä ja Murron Kököllä ennen kuin 1916 avioitui Toivo Jokelan kanssa. Ida Linnusmäen kanssa 1922 avioitunut Niilo Jaakkola oli renkinä Salmin Nuutilassa 1912 - 1916. Irtolaismerkintä kertöö, että hän todennäköisesti asui Hämeenkyrössä jo ennen kuin muutti kirjansa virallisesti.
En varmasti ole löytänyt kaikkia kylään liittyviä tuosta rippikirjasta. Tutkiminen jatkuu, ja merkittävät löydöt kirjaan sivuston tietoihin.
Sivusto päivittyy seuraavan kerran kahden viikon kuluttua. Iloista vappua!
Mouhijärvellä (blogi)
Pari viikkoa sitten SSHY:n jäsensivuille tuli Mouhijärven rippikirja 1912 - 1921. Kiinnostus heräsi tietysti heti. Mitä uutta saisin tietää pitäjässä asuneista sukulaisista sekä haukijärveläisistä, joista osa asui Mouhijärven puolella ja osa taas oli muuttanut kylästä sinne? Heistä kohta, mutta ensin hiukan Pukaran kansakoulusta, jonka toiminnan alkamista olen pariin otteeseen pohtinut. Edellisessä kirjassa koulua ei vielä ole. Tästä uusimmasta selviää, että koulu toimi Kourin maalla, joka tuohon aikaan taisi olla kunnan omistuksessa. Ensimmäiseksi opettajaksi tuli 1920 Antti Emil Savonen (s. 1883 Karstulassa). Hänen perheeseensä kuuluivat vamo ja kaksi poikaa. Pukaraan perhe tuli Pyhärannalta. Koulu siis aloitti Pukarassa hiukan ennen kuin Uuden-Pukaran talot liitettiin Mouhijärveen. Koulun vaikutuksesta Haukijärven kouluun joskus myöhemmin.
Sitten Haukijärveltä Mouhijärvelle muuttaneista perheistä luettelonomaisesti:
Suojan perhe tuli Häijään Kuutin Koiviston toppaan 1913. Kaikki lapset muuttivat vanhempiensa mukana, tosin Lauri palasi parin vuoden päästä Hämeenkyröön ja Hulda avioitui 1919 Vesilahdelle. Perheen nuorimmainen Rauha Kaarina syntyi torpassa 1916. Torpan itsenäistyminen ei vielä tässä rippikirjassa näy.
Alaviidanojalta lähtenyt Sirenin perhe puolestaan asui Mouhijärven pappilan Viitasen torpassa. He muuttivat kirjansa Mouhijärvelle 1912. Perheeseen syntyi Laura Kaarina 1913 ja Lauri Nikolai 1915. Tiedot vanhempien lasten avioliitoista ehdinkin jo täydentää sivustolle. Myös Viitanen (Viitaa) itsenäistyi vasta myöhemmin.
Pappilan maalle tulivat 1917 myös Kalle ja Ida Huhtala heti avioitumisensa jälkeen. Mahdollisesti he asuivat Kivistö-nimisessä mökissä. Lapset Viljo ja Hilja syntyivät Mouhijärvellä. Kalle Huhtala merkittiin itselliseksi. Todennäköisesti hän teki työtä siellä, missä sitä oli tarjolla, vaikka lieneekin maksanut vuokraa asuinpaikastaan pappilalle.
Häijään Rouhulla oli muonamiehenä Väinö Mustasilta. Perhe tuli sinne 1922 Tuusulasta. Lisämerkintä kertoo, että Väinön vasen jalka oli poikki. Väinö, Hilja ja vanhin poika Erkki olivat asuneet Hahmajärvellä vuosina 1914 - 1916. He olivat mäkitupalaisina Haaviston maalla. Ilmeisesti myöhemmin paikka sai nimen Jokimaa. Perheen kaksi pientä poikaa kuoli heidän asuessaan Hahmajärvellä.
Ihan jokaista rippikirjan noin 850 sivusta en aio käydä läpi. On selvää, että palkolliset, piiat ja rengit, liikkuivat paljon pitäjien välillä. Yritän selvitellä heidän vaiheitaan myöhemmin. Palataan näihin liikkeisiin tulevissa teksteissä.
Keväällä 1932 (blogi)
Alun perin ajattelin vain kurkistaa Hämeenkyrön Sanomista, miten pitäjässä ja erityisesti Haukijärvellä vietettiin pääsiäistä 90 vuotta sitten. No, jotenkin ajatus sitten laajeni koskemaan koko kevättä.
Aloitetaan pääsiäisestä, joka tuolloin sattui maaliskuun loppupuolelle. Lehti julkaisi Aleksi Lehtosen kirjoituksen pitkäperjantaista ja sitä valoisamman tekstin pääsiäisen ilosanomasta. Jälkimmäisen kirjoittaja käytti nimimerkkiä A. W. K. Hänen henkilöllisyytensä ei selvinnyt edes seurakunnan historiasta lunttaamalla. Hänen ajatuksensa siitä, että pahan valta on sittenkin vain jotain ohimenevää, lohduttaa tänäänkin. Maallisempaa puolta lehdessä edustivat nimimerkki Kasperin pakina pääsiäisestä ja Kallen kirjoitus mämmistä.
Lehden seuraavassa numerossa Kasperi totesi pääsiäisen sujuneen rauhallisesti. Ilmeisesti sama päti myös haukijärveläisiin. Eikö kylässä sitten tehty tuona keväänä mitään lehdessä mainittavaa? Toki, järjestettiin iltamia. Ryhti järjesti tanssi-iltaman pääsiäispäivänä. Ohjelmallinen iltama oli vuorossa vappuna työväenyhdistyksen järjestämänä. Ryhti tanssitti väkeä taas toukokuun puolivälissä. Kevättä rinnassa siis. Äitienpäiväjuhlista Haukijärvellä ei ole lehdessä mainintaa, toki sellaiset on silti voitu järjestää.
Kyläläiset lienevät saaneet osansa Kaperin pakinan toisesta aiheesta, kelirikosta. Vaikka kylän läpi kulki tuonaikainen päätie, ja linja-autoliikenne oli säännöllistä, on liikkumisessa varmaan ollut kevätaikaan haasteita. Jokakeväinen ilmiö taisivat myös olla ilmoitukset rokotuksista. Pistäminen tapahtui kesäkuun alussa lastenkodissa. Kyse oli isorokkorokotuksesta, muita tauteja ei tuolloin vielä rokotteilla torjuttu.
Tänä vuonna vietämme pääsiäistä huhtikuussa. Niinpä lopuksi toivotan lukijoille aurinkoista pääsiäisaikaa.