Blogi

Kuuluisimmat kyläläiset F.E. Sillanpää (joka ei ehkä itse katsonut olleensa varsinaisesti haukijärveläinen) ja Frans Mustasilta ovat varmasti saaneet monenlaisia kunnianosoituksia ja palkintoja elämänsä aikana. Unohdamme tällä kertaa kuitenkin heidät. Kalle Linnusmäki oli ainakin paikallisesti tunnettu. Mutta kyllä hän joskus sai huomiota ihan valtakunnallisellakin tasolla. Satakunta-lehti kertoi 17.11.1908 Societas pro Fauna et Flora Fennica-yhdistyksen pitäneen Helsingissä kuukausikokoustaan. Siellä oli muiden ilmeisten harvinaisuuksien lisäksi professori Th. Salcan esitellyt torppari K. Linnusmäen Hämeenkyröstä löytämiä multasienen (Elopohomyces granulatus) nystyröitä. Mahtoikohan Linnusmäki itse olla selvillä saamastaan huomiosta? Hänestä joskus toisen kerran enemmän.

Emma Halla ja Eufrosiina Forsell saivat 1907 Keisarillisen Suomen Talousseuran kunniamerkin. Molemmat olivat tuolloin olleet 10 vuotta Tättälässä palveluksessa. Ilmeisesti talon isäntäväki esitti heitä palkittaviksi. Eufrosiina oli jo tuolloin lähdössä pois talosta.  Hän avioitui vielä samana vuonna Taavetti Koiviston kanssa. Emma Halla puolestaan siirtyi 1908 Pakkasen kartanon palvelukseen. Hän alkoi pian käyttää sukunimeä Niemi. Palkitsemisesta on kertonut Työmies-lehti 28.6.1907 melko ilkeämieliseen sävyyn. Valitettavasti en löytänyt siitä uutista muista lehdistä. Ehkäpä juttu kuitenkin kuvastaa oman aikansa asenteita.

Kolmas huomionosoitus on hiukan myöhemmältä ajalta. Lyydia Kinkki sai 1937 rahapalkkion Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle lähettämästään aineistosta. Hän ei ollut ainoa, rahapalkkioita annettiin tuolloin kaikkiaan 79 henkilölle.  Palkkion määrä jää hiukan epäselväksi. Suomi-julkaisussa on nimen perässä merkintä 4 1/2 a. 25 mk. Jos oikein muistan, on Lyydia lähettänyt aineistoa useamman kerran. Kävin hänen lähettämästään materiaalista ainakin osan läpi joskus  SKS:n arkistossa, mutta en löytänyt mitään Haukijärveen liittyvää. Se onkin luonnollista, hän oli aineistoa kerätessään  jo asunut jonkin aikaa Sirkkalassa.

Tällä kertaa lopetellaan isojakoa koskeva juttusarja. Aloitetaan Mustajärvenkulmalta. Sen Parilaan kuuluva osa tuli jo viime kerralla käsitellyksi. Ehkä mielenkiintoisempi alue on kuitenkin se, joka kuului Pukaran kylään. Kartta kertoo, ettei sielläkään juuri asutusta vielä ollut. Kovasti kuvaa suurentamalla saa näkyviin yhden talon. Kun isojakoa on kylässä tehty 1783 - 1795, täytyy rakennuksen olla Mustajärven torppa. Myös teksti mainitsee torpan. Melko kauaksi järvestä se on piirretty. Niittyjä on jo aika monta. Nimistö liittyy pääosin järveen. Mahtaneeko Persolammin tai Ukonmäen sijainnista olla nykyään tietoa? Kirmon niitty on ennen isojakoa ilmeisesti ollut Herttualan Kirmon hallussa. Markku Kuronen kertoi ystävällisesti hiukan myöhemmistä paikannimistä: Rysäniitty (näkyy kartalla) kuului Kahilan talolle, Piippukoskessa oli Kalliomäellä mylly ja Tervahaudansilta ylittää Mustajärvestä tulevan joenuoman.

Mustajärvenkulmaa on myös Herttualan kylän puolella. Siellä isojakoa tehtiin vasta 1803. Kartta näyttää, että sielläkin oli vain muutamia niittyjä. Torpat perustettiin vasta myöhemmin. Nimistö liittyy pääasiassa järveen ja Herttualan taloihin. Mutta mikä mahtaa olla sana, jonka ruotsiksi kirjoittanut maanmittari tai hänen sihteerinsä on kirjannut muotoon Pilo? Piilo? Olisiko isovihan aikaisia piilopaikkoja ollut noilla seuduilla? Riuku Pilo ja Nappa Pilo ovat isojaossa tulleet Kirmolle. Valkaman alue on kuulunut Heinijärveen, mutta en sitä kylän isojakokartasta löytänyt.

Lamminkulma ja Viidanojankulma kuuluivat Heinijärven taloille. Siellä isojako oli vuorossa 1799. Viidanoajankulmalle oli rippi- ja henkikirjojen mukaan jo perustettu Palomäen, Haukipään ja Viidanojan torpat (Viidanojalla ei tosin ilmeisesti asuttu 1799), mutta karttoihin on merkitty vain Haukijärven torppa. Onko se Haukipää vai Palomäki? Noilla alueilla oli lähinnä metsää ja suota. Viidanojankulma näkyy kylän neljännessä ja kuudennessa kartassa, Lamminkulman aluetta taas on toisessa karttakuvassa. Sakasti, Pahaoja ja Haukikosken niitty lienevät Viidanojankulmaa.

Kalkunmäessä isojako tehtiin 1802. Kartta kertoo, että kylän talojen niittyjä oli nykyisen Haukijärven alueella melko paljon. Niitä oli Porrassuon, Heinoonsuon ja Mustasuon alueilla. Kiviniitty kuului niin ikään Kalkunmäen alueeseen. Koivisto on nimenä outo. Asutuksesta Mettä-Tiipiä oli tuolloin jo olemassa. Ainoa karttaan piirretty talo (vaatii suurentamista) on mielestäni jossain Heinoonkylän paikkeilla. Lieneekö talo siirretty myöhemmin toiseen paikkaan?

Haukijärvellä oli myös Kyröspohjan talojen maita. Ainakin osa niistä näkyy edellä linkitetyissä kartoissa. Näin voimme katsoa saaneemme isojaon Haukijärvellä suoritetuksi.

Katsellaan tällä kertaa hiukan, mitä isojakokartta kertoo Parilasta 1700-luvun loppuvuosina. Kartta ei taida olla ihan pohjois-eteläsuunnassa ja sitä on siksi hiukan vaikea hahmottaa. Sitä kannattaa taas suurentaa. Hetken etsimisen jälkeen sieltä erottuvat kylän kolme taloa. Tässä vaiheessa nousee kysymys talojen sijainnista. Ovatko ne todella olleet samalla puolella tietä vierekkäin? Vai onko tiet piirretty karttaan jotenkin todellisuudesta poikkeavasti? Hahmajärven suuntaan kun näyttäisi olevan peräti kaksi reittiä, jotka kyllä yhtyvät ennen pitäjänrajaa. Jos talojen vanhasta sijainnista on olemassa perimätietoa, olisi siitä mukava kuulla. Tiedossa on, että Parri (A) oli 1800-luvulla vastapäätä Äärilää (C) tien toisella puolella.

Lähde: Digitaaliarkisto

Ei Parila toki olisi ainoa kylä, jossa taloja on siirretty pois tiiviistä kyläkeskuksesta. Heinijärvellä ja Herttualassakin on menetelty näin, jälkimmäisessä tosin vasta 1900-luvun puolella. 1700-luvun lopussa ei Parilan taloilla ollut torppia, joten niiden puuttumista kartalta ei pidä ihmetellä. Kelhäjärven ja Mustajärven rannoilla oli lähinnä niittyjä, joilta ilmeisesti kerättiin niittyheinää. Mäkelän torppa lienee perustettu juuri kartanteon vuosina, mutta sekään ei erotu. Vaikea tosin ymmärtää, miten se olisi taloryppääseen sopinut. Joka tapauksessa kartasta näkee, missä Parilan pellot ja niityt ovat sijainneet 1790-luvulla.

Sitten nimistöstä. Reksevä, Kuolemaisten moisio ja Linnanseinä ovat tuttuja jo sivustolta. Myös Kelhäjärven ja Mustajärven mukaan nimetyt niityt on helppo löytää. Mustasuon, Porrassuon ja Heinoonsuon alueella oli niin ikään Parilan niittyjä. Mustasuolta, Heinoonsuolta ja Mustajärven ranta-alueelta on omat karttansa, kuten myös Haukipään alueelta, josta Äärilä on saanut maata. Löytämäinenkin (63) on nimenä tuttu.

Lammasuo (92, 93) on peltojen keskellä lähellä taloja. Isonkivenaro (89) talojen lähellä, Lahonsilta (53), Levonperko (54) Kelhäjärven suunnalla ja Marsin ja Holman niityt (74, 85) Parilanjärven takana vaativat jo hiukan etsimistä. Entä löydättekö kartoilta Kujanmoision (19), Aroniityn (90), Niidenmaanperkoon ( 86), Siltasuon (65), Karhunperkoon (98), Naulaniityn (76), Rottanladon (83) tai Korpiniitun (35)?

Kirjoittelin joskus Pakkasen ja Suojan maiden vanhoista nimistä. Nyt löysin vanhan, isojaon ajalta peräisin olevan kartan, jonka arkistolaitos on digitoinut. Kartta kannattaa avata tästä linkistä, jolloin sen saa näkyviin kokonaisena teksteineen kaikkineen. Karttaa voi myös suurentaa. Alapuolella oleva on vain kuvituksena tähän tekstiin. Isojaosta ei tässä sen enempää. Jos joku haluaa perehtyä siihen ja noihin taulukon lukuihin tarkemmin, löytyy verkosta ja kirjallisuudesta varmasti tietoa. Lähinnä seuraavassa on tarkoitus hiukan palata nimistöön, joka pitkälti on ollut olemassa jo 1700-luvun lopussa ja käytössä vielä 1900-luvun alkukymmeninä. Kartan tarkkuus ei tietenkään vastaa nykypäivän vaatimuksia, mutta siitä näkee peltojen (åker), niittyjen (äng) ja metsien (skog) sijainnit suurin piirtein.

Lähde: Digitaaliarkisto

Suoja ja Pakkanen näkyvät kartassa vierekkäin. Ilmeisesti Pakkanen on ollut hieman Suojan alapuolella ja lähempänä tietä. Kartasta käy ilmi myös, missä Isovainion rinta (1) sijaitsi. Samoin siitä löytyvät Lato-, Mäki- ja Peräperkoo (25, 22, 23 ja 24).  Kaikki mainitut ovat olleet peltoa. Vasikkakorpi (20 ja 21) taas on ollut niitty, samoin Pakkasen Ristihuhdanperkoo (30). Känkorpi (55, 56) voisi olla Käenkorpi, suomalaisten nimien kirjoittaminen ruotsalaiseen tekstiin on muuten onnistunut melko hyvin. Oudolta tuntuu Kirmonniityn (16) sijainti. Ilmeisesti se on isojaon yhteydessä liitetty Pakkaseen. Lieneekö Lähdekaivon (43) alueella ollut aikoinaan talojen käyttämä kaivo vai saatiinko vettä Suojan mäeltä? Myllyvainiollakin mainitaan lähde (41).

Reserviläisen niitty (50) kummallakin talolla kertoo Ruotsin vallan aikaisesta ruotusotilasjärjestelmästä varamiehineen. Vilkaisu tuon ajan rippikirjaan kertoo reserviläisen olleen nimeltään Heikki Rask. Itselleni jää hiukan hämäräksi, mitä olivat boskapshwilor (15), joita näyttää olleen useita. Kenties jotain aitauksia, joihin karja ajettiin yöksi? Ne lienevät olleet melko pysyviä, koska tulivat merkityiksi karttaan. Nimistöön niistä ei liene jäänyt mitään. Kartta ei kerro, oliko mylly Parilanjärven ja Haukijärven välisessä ojassa vielä olemassa. Mylly-alkuisia nimiä kyllä luettelossa on. Silta kartan oikeassa reunassa voisi olla Mustasilta. Mutta katselkaapa itse, vanhat kartat ovat viehättäviä.