Blogi

Pari viikkoa sitten tarkastelin henkilöitä, jotka ovat asuneet Haukijärvellä, mutta eivät ole tulleet mainituiksi sivustolla. Tällaista väkeä ovat erityisesti itselliset ja talojen työväki. Jatkan nyt aiheen parissa etsien Parilasta ja Mustajärvenkulmalta näitä ihmisiä. Parilan kylä on näistä kahdesta helpompi. Mustajärvenkulman kohdalla vaikeuksia aiheuttaa tilojen muodollinen kuuluminen Pukaraan ja Herttualaan. Siellä asuneita itsellisiä on vaikea tunnistaa lähteistä.

Parilassa asui 1900-luvun alussa Salosen perhe. He olivat Pertun itsellisiä. Taavetti Salosen (s. 1861) vaimo Maria (s. 1866) kuoli 1909. Taavetti avioitui 1910 Matildan (s. 1879) kanssa. Tämä tuli Kuotilasta. Lapsia oli ensimmäisestä avioliitosta Fanny, Tilda, Kaarle, Viljo, Viivi ja Alfred. Perhe lienee muuttanut pois kylästä 1910-luvulla. Niinikään Pertulla itsellisenä asui Lyydia Raiskio (s. 1898) 20-luvulla. Läheskään kaikkia lastenkodissa vuosien varrella työskennelleitä ei varmasti ole tiedossa.

Mustajärvenkulman itsellisistä ei ole kovin paljon tietoa. Ojaniemen maalla asuivat Juho (s.1837 Kullaalla) ja Maria (s. 1844, k. 1910) Knall. Mahdollisesti myös Lodin perhe on asunut kylässä. Ainakin sen jäseniä on ollut taloissa töissä, esimerkiksi Kalle Lod (s. 1915) Peltoniemessä 30-luvulla. Kulmakunnalla oli lisäksi muutamia työmiehiä, jotka asuivat taloissa. Muistitieto kertoo Kuokka-Nestorista, joka omien sanojensa mukaan oli sukunimeltään Rimmenpää ja kotoisin Suodenniemeltä Erkkilän talosta. Hän kiersi talosta toiseen kaivaen ojia ja kuokkien peltoja. Hän oli myös taitava tekemään erilaisia pärekoppia. Viimeiset vuotensa hän vietti Hämeenkyrön vanhainkodissa ollen hyvin tyytyväinen siellä oloonsa. Hänen kerrotaan harmitelleen, ettei mennyt sinne jo aikaisemmin. Myös sivustollakin mainitut Sulo Koivisto, Tauno Varin ja Vihtori Vuorio olivat työmiehinä Mustajärvenkulmalla.

Vanhoja lehtiä on mukava selata. Ryhdyin katsomaan, mitä Historialliseen sanomalehtikirjastoon tallennetut lehdet kertoivat Haukijärvestä 1890-luvulla. Hakusanoja piti muistaa käyttää monipuolisesti.

Ehkä suurin uutinen oli päätös perustaa koulu kylään. Se oli noteerattu muun muassa Hämäläinen-lehdessä 12.3.1898. Koulun asioita olikin sitten lehdissä usein. Opettajien valinnat, rahoitus ja hankinnat toivat Haukijärven nimen esille ainakin Aamulehdessä ja Suomen Wirallisessa Lehdessä sekä sitä vastaavassa ruotsinkielisessä Finlands Allmänna Tidning-julkaisussa.

Tieasiat olivat usein esillä kuntakokouksessa, erityisesti Parilan tien parantamista pohdittiin tuolla vuosikymmenellä. Marraskuun 11. päivä 1895 päätti väliaikainen kuntakokous, että tie korjataan kunnan yhteisillä varoilla siten, että ensiksi Parilan, Pukaron, Haukijärven ja Herttualan kylät vedättävät santaa 50 kuormaa manttaalista. Asiasta kertoi Tampereen Uutiset 13.11.1895.

Kunnallislautakunta puolestaan päätti 4.5.1896 valita kuntaan puhtauden tarkastajat kolmeksi vuodeksi. Haukijärven piiriin sellaisiksi valittiin talolliset Oskar Äärilä ja Viktor Pussi. Asiasta kertoi Tampereen Uutiset 14.5.1896. Valitettavasti uutisesta ei käy ilmi tarkastajien toimenkuva.

Kuten arvata saattaa, oli Richterin perhe muita kyläläisiä enemmän esillä lehdissä. Suomen Wirallinen Lehti kertoi 23.5.1896, että Hänen Majesteettinsa Keisari oli "suvainnut armossa suoda Turun ja Porin läänin 3:nen piirin virkatalojen tarkastajalle Josef Richterille hopeamitalin, jossa on kirjoitus "uutteruudesta", kannettavaksi rinnassa St. Annan ritarikunnan nauhassa". Myös Paul Richterin kihlaus Evelyn Cookin kanssa Chicagossa ja Jenny (Vivi) Richterin toiminta valokuvaajana oli noteerattu lehdissä.

Pienen hetkensä julkisuudessa saivat kutsuntaikään tulleet nuoret miehet. Niinpä Tampereen Sanomissa kerrottiin 1.4.1896, että 1874 syntyneiden Juho Iwar Heinon Haukijärveltä sekä  Juho Aleksis Metsäsen, Juho Iwar Santamäen, Kaarle Oskar Alaviidanojan, Nestor Palonmaan Heinijärveltä ja Kaarle Aleksius Mustajärven Herttualasta piti saapua Ikaalisten kirkonkylän Rahkolan taloon maanantaina ja tiistaina 1. ja 2. kesäkuuta klo 9 kutsuntaan ja arpomiseen. Mitä pienemmän numeron arvonnassa sai, sitä todennäköisemmin joutui kolmeksi vuodeksi vakinaiseen väkeen. Muut selvisivät 90 päivän harjoituksilla reserviläisinä.

Vaikka itsellisillä on oma sivunsa ja Pakkasen pitempiaikaista työväkeä on lueteltu sivustolla, jää silti varmasti mainitsematta paljon ihmisiä, jotka ovat asuneet kylässä vuosia. Ongelmakohtia on kaksi. Vuoteen 1910 saakka asukkaat löytyvät rippikirjoista, mutta useiden itsellisten asuinpaikat eivät ole tiedossa. Ajanjaksolta 1910 - 1930 taas ei ole käytettävissä (= vapaasti luettavissa) rippikirjoja, samoin säilynyttä muistitietoa on hyvin vähän.

Missä itselliset sitten asuivat? Yksinäiset asuivat usein taloissa: väentuvissa, pirteissä, pakareissa. Asuminen oli ahdasta eikä yksityisyyttä juurikaan ajateltu. Perheellisillä oli oma asuntonsa. Se voi olla oma huone väenrakennuksessa tai mökki, jota ei enää pitkään aikaan ole ollut olemassa. Tällaisia pieniä mökkejä saattoi olla torppienkin yhteydessä. Asuinrakennuksia oli siis useampia. Elantonsa itselliset saivat tekemällä taloihin töitä aina pyydettäessä. Osalla oli joku käsityöläisammatti. Seuraavassa muutamia perheitä ja yksinäisiä, joiden arvelen asuneen Haukijärvellä.

Herman Roos (s. 1850 Karvialla) asui vaimonsa Amalian (s. 1862, k. 1902) ja lastensa Hilman, Idan, Johanneksen, Suoman, Martin, Kallen ja Lainan kanssa jossakin Haukijärvellä. Amalian kuoleman jälkeen Herman avioitui 1908 heinijärveläisen Elina Hakalan (s. 1859) kanssa. Tämäkin oli leski, hänellä oli lapset Lyydi, Hilja, Ida, Hilda ja Martta. Perhe, johon kuuluivat Elina ja Herman, Elinan lapset ja Hermannin kolme nuorinta lasta asui itsellisenä Hillun maalla. Emme tiedä missä. Mahdollisia olisivat varsinaisen Heinijärven kylän lisäksi myös Lamminkulma tai Viidanojankulma. Elina Hakala Roos asui 1915 henkikirjojen mukaan leskenä Heinijärvellä.

Nestor Färm (s. 1879) mainitaan muonarenkinä Haukijärvellä, välillä myös Heinijärvellä. Hän osallistui Haukijärven työväenyhdistyksen toimintaan. Hänen vaimonsa oli Hilda (s. 1880 Mouhijärvellä) ja perheessä oli lapset Elsa ja Huugo. Perhe muutti Oulaisiin 1910. Myös Viktor Leander (s. 1881 Viljakkalassa), hänen vaimonsa Olga (s. 1880 Jämijärvellä) ja lapset Viktor, Lahja ja Laina asuivat Haukijärvellä 1900-luvun alussa.

Heinijärven kylään kuuluneet itselliset ovat sitten jo vaikeampia tunnistaa haukijärveläisiksi. Ainakin Viidanojankulman Koivistolta sukunimensä saanet Maurits (s. 1870 Laviassa) ja Frans Fredrik (s. 1873) lienevät asuneet Viidanojankulmalla. Frans Fredrik muutti 1909 Amerikkaan. Mauri Koivisto sen sijaan kierteli Haukijärven taloissa räätälintöitä tehden. Hän kuoli 30-luvun alussa. Myös leski Johanna Palomaa (s. 1834 Tyrväällä) lienee asunut jossain Viidanojankulmalla.

Jossain vaiheessa myöhemmin Parilan ja Mustajärvenkulman itsellisistä.

Vuodesta 1910 lähtien on Suomessa suoritettu noin 10 vuoden välein maatalouslaskentoja. Tämän sivuston lähteinä niistä on käytetty kahta, 1910 ja 1929 - 1930 suoritettuja maataloustiedusteluja. Jostain syystä Hämeenkyrön laskentatiedot vuodelta 1920 puuttuvat. Niitä ei ole sen paremmin Hämeenlinnan maakunta-arkistossa, jossa edellä mainitut ovat kuin kunnan arkistossakaan. Varsinkin vuosilta 1929 - 1930 kerätyt tiedot olivat aika yksityiskohtaiset, kuten kaksisivuisen lomakkeen kääntöpuoli osoittaa. Kalle Haukipäällä, joka tiedot Haukijärveltä keräsi, on siis riittänyt kiertämistä ja lomakkeiden täyttämistä.

Jo 1910 oli muutamissa taloissa koneita apuna. Ne olivat hevosvetoisia. Pakkasella oli höyrykone voimanlähteenä. Vuoteen 1930 mennessä oli osa kylästä jo saanut sähköt. Niinpä muutamassa talossa ainakin puimakone toimi sähkömoottorin käyttämänä. Edelleen tärkein voimanlähde oli hevonen. Vain Pakkasella oli traktori. Tilastosta kuitenkin näkyy, että 20-luvulla itsenäistyneet torpat olivat hankkineet koneita, kun niiden viljelypinta-ala oli kasvanut. Koneita oli myös yhteisomistuksessa, tilastossa ne oli jaettu osiin. Yhteisomistusta lienee ollut myös muiden kylien talojen kanssa, koska laitteiden summaksi Haukijärveltä ei aina näytä muodostuvan kokonaislukua.

Sodan jälkeen rupesivat haukijärveläiset viljelijät  hankkimaan traktoreita. Muistitieto kertoo, että Yliviidanojalle sellainen ostettiin 1948 tai 1949 ja Alaviidanojalle 1952. Peltomaassa oli autosta rakennettu traktori 40- ja 50-lukujen taitteessa. Kun tuonti vapautui 50-luvun lopulla, alkoivat traktorit yleistyä.