Blogi

 Matti ja Fiia Rintalan tytär Hilma Gunilla Rintala muutti 1917 Vesilahdelle. Asian vahvistavat niin Hämeenkyrön kuin Vesilahdenkin kirkonkirjat (SSHY:n jäsensivut). Vesilahdelta Hilma löytyy palvelijana Anian Äijälästä vielä 1922 henkikirjoista. Seuraavassa henkikirjassa häntä ei enää ole. Sanomalehteen hän näyttäisi päätyvän vasta 1934, jolloin  Lempäälän-Vesilahden Sanomat kertovat, että työmiehen vaimo Hilma Gunilla Rintala Jokioisista (kylä Vesilahdella) oli kuollut. Hetkinen, Hilma Gunilla Rintala, työmiehen vaimo? Asiaa piti tietysti selvittää.

Ensiksi on syytä katsoa Vesilahden haudattujen luetteloa, joka onneksi on digitoitu vuoteen 1970 asti (SSHY). Siitä selviää, että 1934 kuollut työmiehen vaimo Hilma Gunilla Rintala oli syntynyt 30.1.1897, tarkalleen samana päivänä kuin Haukijärven Hilma Rintala. Näyttää siis siltä, että Hilma oli avioitunut Rintala-nimisen miehen kanssa. Nyt tämä pitäisi vielä löytää asiakirjoista. Vilkaisu vuoden 1923 henkikirjaan kertoo, että Anian Äijälässä olivat muonarenki Johannes Rintala (s. 1892), hänen vaimonsa Hilma (s. 1897) ja heidän tyttärensä. Sama perhe merkittiin seuraavaankin henkikirjaan. Sen jälkeen he katosivat Äijälästä.

Tästä Johanneksesta olisi hyvä tietää enemmän. Suomen Sukututkimuseuran henkikirjahaku antoi lupaavan osuman Tyrväälle. Ainakin syntymävuosi oli oikea. Kun hän Tyrvään ja Vesilahden kirkonkirjojen (SSHY) mukaan muutti 1917 Vesilahdelle, alkoi tuntua, että ratkaisu oli lähellä. Tässä vaiheessa vilkaisin myös Genin tietoja, ja siellä kerrottiin hänen kuolleen syyskuussa 1966. Tällä päivämäärällä häntä ei kuitenkaan löytynyt Vesilahden haudatuista. Päätin tarkistaa myös Lempäälän vastaavan luettelon. Sinne hänet oli merkitty. Facebookin Suomen kirkkoja ja hautausmaita-ryhmästä löytyi kuva Johanneksen hautakivestä Lempäälän kirkkohautausmaalla. Kivessä oli myös Hilman tiedot oikeilla syntymä- ja kuolinpäivillä, vaikka Hilma varmaaankin oli aikanaan haudattu Vesilahdelle. Myös kolmen lapsen tiedot löytyvät hautakivestä.

Näillä tiedoilla uskon voivani päivittää Rintalan sivulle, että Hilma Gunilla Rintalan puoliso oli Johannes Herman Rintala, ja että Hilma kuoli 1934 Vesilahdella. Toki mielelläni olisin tarkistanut Vesilahden vihittyjen luettelon. Valitettavasti digitointi ei sen osalta yllä vuoteen 1922.

Hyvää uutta vuotta kaikille lukijoille! Voinemme hetkeksi vielä palata vanhaan vuoteen ja tarkastella, millainen se oli tämän kylähistorian kannalta. Lyhyesti kuvattuna pirstaleinen. Mitään isompaa uutta aineistoa ei tullut esille, pieniä puroja sen sijaan kyllä. Digitointi etenee monella lohkolla, ja aina sieltä jotain uutta tietoa tulee. Ratkaisevaa olisi, jos Hämeenkyrön rippikirja vuosille 1912 - 1921 digitoitaisiin. Niin ei kuitenkaan ole toistaiseksi tapahtunut, ja siihen on tyytyminen. Toinen isompi aineisto, jota turhaan odottelin, on Pirkkalan/Pohjois-Pirkkalan/Nokian haudattujen luettelot. 

Kansallisarkisto muutti toimintatapaansa Hämeenlinnan toimipisteen ja ilmeisesti tänä vuonna Turun toimipisteen osalta. Niiden aukioloaika on hyvin vähäinen, mutta niistä on mahdollista pyytää aineistoa digitoitavaksi. Hämeenlinnasta pyysinkin jo Hämeenkyrön vuoden 1910 maatalouslaskennan. Turussa olisi paljonkin kiinnostavaa materiaalia. Valitettavasti asiaan liittyy kaksi ongelmaa. Ensinnäkin palvelu on aika hidasta. On jo aika monta viikkoa siitä, kun pyysin Hämeenkyrön 1930 maatalouslaskennan aineistoa. Vielä ei ole kuulunut mitään. Kahden viikon palveluaikaan kuulemma pyritään. Toinen ongelma on, että digitoitu aineisto saattaa olla käyttörajoitettua. Luvan kyllä yleensä saa sujuvasti, mutta sitten pitää vielä löytyä avoin toimipiste, jossa aineistoa voi sisäisessä verkossa tutkia. Turussa kiinnostaisi ainakin Hämeenkyrön asukkaanottolautakunnan materiaali, jota joskus ehdin paikan päällä selata. Toivottavasti lähin Kansallisarkiston toimipiste sentään pysyy avoimena.

Viime vuoden projektini Hämeenkyrön merkitsemisestä näkyviin syntymä- ja kuolinpaikaksi sivustolla on edennyt aika pitkälle. Tosin vielä sen parissa aikaa vierähtää. Jos huomaatte virheitä noissa mainituissa paikoissa, laittakaa palautetta. Uusiakin projekteja on suunnitteilla. Ensinnäkin aion käydä läpi sivuston ja katsoa, mitä tietoa sieltä puuttuu. Lisäksi minulla on tallennettuna isoja, esimerkiksi henkikirjoista ja lehdistä kerättyjä aineistoja, jotka aion nyt huolella tutkia. Kaikki tuo vie aikaa, eikä karttuva ikä tee ketään nopeammaksi. Siksi aion nyt hidastaa päivitystahtia. Suunnitelmissa on tehdä jatkossa kaksi päivitystä kuukaudessa. Poikkeuksia toki voi tulla. Matkat voivat pidentää päivitysväliä, Hämeenkyrön kirkonkirjojen digitointi taas varmasti lyhentäisi sitä.

Loppuun vielä pieni jouluun liittyvä juttu. Kaikkihan tuntevat sanonnan, jonka mukaan loppiaisesta alkavat "härkäviikot ja läpileivät". Oletan härkäviikkojen viittaavan siihen, että piti taas aloittaa työt vetohärillä. Rukiinen reikäleipä taisi olla aika tyypillinen elintarvike Haukijärvelläkin. Kysyin liki 100-vuotiaalta sukulaiselta, tehtiinkö hänen lapsuudessaan joululimppua. Hän kertoi, että sellaista tehtiin hyvissä ajoin ennen joulua ja säilytettiin jyvälaarissa, josta sitten haettiin pöytään tarpeen mukaan. Säilytyspaikka oli itselleni ihan uutta. Onko joku muu  kuullut tällaisesta?

Palaan vielä vuoden 1935 Hämeenkyrön Sanomien pariin. Niistä syntyi vaikutelma, että edellisten vuosien lama oli alkanut hieman hellittää. Ennen muuta se näkyi mainosmäärän kasvuna. Tuntui, että Kyröskoskelle oli syntynyt erikoisliikkeitä, jotka nyt mainostivat lehdessä. Myös Tampereen liikkeiden mainoksia oli paljon. Hämeenkyröläistä kuluttajaa yritettiin houkutella ostoksille. Ehkä siinä vähitellen onnistuttiinkin. Laman jäljet olivat kuitenkin pitkät. Maatilojen konkursseja tapahtui Suomessa 1935 edelleen paljon.

Ei Haukijärveltä puuttunut dramatiikkaakaan. Heinäkuussa ukonilma riehui seudulla. Salama sytytti tuleen Kallioniemen riihirakennuksen. Riihi paloi perustuksiaan myöten, vaikka paikalle kerääntynyt sammutusväki yritti torjua paloa. Lisävahinkoa syntyi siitä, että rakennuksessa säilytettiin maanviljelyskalustoa. Riihi oli vakuutettu vain 7000 markasta. Vahingot nousivat 60 000 markkaan.

Mielenkiintoinen oli myös uutinen, joka kertoi Hämeenkyrön Museo- ja Kotiseutuyhdistyksen saamasta lahjoituksesta. Metsänhoitaja Helmer Timgren nimittäin lahjoitti yhdistykselle taffelipianon. Uutisen jatko on kylähistorian kannalta harmittavan epätarkka. "Piano on kuulunut lahjoittajan suvulle, jotka aikoinaan ovat hallinneet Pakkasen kartanoa Hämeenkyrösssä". Onko piano joskus ollut Pakkasella? Onko sitä soitettu siellä? Emme saa tietää. Kiinnostavaa olisi myös kuulla pianon myöhemmistä vaiheista. Päätyikö se Hämeenkyrön museoon? Jos tiedät pianosta, ota yhteyttä.

Jos luettava loppuu joulunpyhinä, voit vaikka tutustua lehden joulunumeroon. Juhla oli siinä esillä monella tavalla. Sivusto päivittyy seuraavan kerran loppiaisen jälkeen. Toivotan kaikille rauhallista jouluaikaa.

Vuorossa on taas perinteinen katsaus 90 vuoden takaisiin tapahtumiin. Lähteenä Hämeenkyrön Sanomien vuoden 1935 numerot.

Ajasta ikuisuuteen siirtyivät Kalle Mustajärvi, Kalle Valkila, Elina Antila, Maria Heinonen ja Aapeli Keskinen.

Aviokuulutuksen ottivat Heikki Perttu ja Helvi Väre, Aarne Laaksonen ja Vieno Mäkelä, Viljo Kukkola ja Katri Lähteenmäki, Kalle Anttila ja Siiri Virtanen, Arvo Koskinen ja Elsa Mäkelä sekä Vihtori Honkanen ja Jenny Kukkola. Lisäksi kihlautumisestaan ilmoittivat Sakari Metsäraukola ja Aino Lähteenmäki. Todennäköisesti kylässä on vietettty useammat hääjuhlat vuoden aikana. 

Seurakunnasta muuttivat Anton Hautala Hongonjoelle, Sune Viidanoja Tampereelle, Johan Nieminen (Pakkasen tilanhoitaja) perheineen Kangasalle, Onni Mustasilta Hattulaan, Heimo Keskinen Viljakkalaan, Martti Hautala Hongonjoelle, Armas Viidanoja Kirkkonummelle, Birger Haapanoro perheineen Kangasalle sekä Tyyne Anttila Pohjois-Pirkkalaan. 

Seurakuntaan muuttivat Taimi Noukka Suodenniemeltä, Martti Katajisto Jämijärveltä, Asta Niittymäki Punkalaitumelta, Hemming Jokinen perheineen Ikaalisista ja Kalle Sulin perheineen Huittisista. 

Juho Tuominen täytti 70 vuotta, Edvard Mäkelällä ja Matilda Laineella puolestaan tuli 60 ikävuotta täyteen. 50-vuotisjuhliaan viettivät Lydia Kallio, Alfred Viidanoja, Kalle Valkama, Alina Valkama, Suoma Mäkelä, Jenny Ketola, Väinö Mustajärvi ja Tyyne Ihantola.

Kinkerit pidettiin Pakkasella, lastenkodilla annettiin toukokuussa rokotuksia. Tuomela myytiin huutokaupalla. Heinosella ja Vihtori Mäkisellä oli irtaimiston huutokauppa.

Aili Valkila sai maatalouskerhosta ensimmäisen palkinnon, joka oli omenapuu. Risto Haukipää ja Pentti Kanerva saivat kumpikin kaksi marjapensasta. Kyseessä oli kolmas palkinto. Hämeenkyrön Osuusmeijerin maidonhoitokilpailussa palkittiin K. Ketola, P. Laine, H. Selkee, Toimi Peltomäki, Erkki Kanerva, V. Salomäki ja J. Mäenpää. 

Iltamia pidettiin työväentalolla. Ryhti järjesti sellaiset helmikuussa, maaliskuussa, huhtikuussa, elokuussa, lokakuussa ja joulukuussa. Työväenyhdistyksen vuoro oli maaliskuussa ja kesäkuussa. Lisäksi Nokian sos. dem. nuoriso-osasto järjesti Haukijärven työväentalolla iltamat joulukuussa.

Sivusto päivittyy seuraavan kerran kahden viikon kuluttua.