Blogi
Vielä Färmistä ja muista sotilaista (blogi)
Muutama viikko sitten kirjoittelin Nestor Färmistä. Sain häneen liittyen yhteydenoton Oulaisista, ja niinpä tulin tarkistaneeksi Färm-nimen alkuperän. Sain myös tiedon, että Oulaisissa maa oli tuolloin edullista, ja sinne muutti väkeä etelämpää. Ehkä Färmin perheenkin muutto selittyy näin. Viljelysmaata Nestor joka tapauksessa raivasi sekä itselleen että muille.
Färm nimen otti/sai käyttöön Nestorin isä Taavetti (David). Se tapahtui Krimin sodan tai suomalaisittain Oolannin sodan aikana. Taavetti oli hämeenkyröläinen, mutta oli tuossa vaiheessa siirtynyt Ikaalisiin Leutolan kylään. Siellä hänestä tuli ruodun 59 sotilas. Ruotujakoinen järjestelmä otettiin tuolloin uudestaan käyttöön lyhyeksi aikaa 1850-luvulla. Digitoidut asiakirjat eivät kerro, osallistuiko Taavetti Porin puolustamiseen sodan aikana. Pian hän kuitenkin avioitui ja palasi Hämeenkyröön. Nimi Färm jäi käyttöön hänelle ja osalle hänen lapsistaan.
Esiin nousi myös kysymys, joutuiko Nestor Färm itse asevelvollisena sotaväkeen. Sikäli se on mahdollista, että hänellä oli pieni arpanumero, kakkonen. Se olisi kyllä hänet johonkin tarkk'ampujapataljoonaan lähettänyt. Hänellä on kuitenkin ehtoollisella käynneistä hyvin säännölliset merkinnät. Ainoa jakso, jolta ne puuttuvat, ovat vuodet 1901 - 1902. Silloin suomalaisia joukko-osastoja oltiin jo lakkauttamassa. Mahdollisesti hän kuitenkin ehti suorittaa asevelvollisuuttaan jonkin aikaa. Muita kylässä asuneita asevelvollisia sotilaita löytyy tästä vanhasta jutusta.
Asevelvollisuusajan sotilailla oli yleensä jo palvelukseen astuessaan sukunimet. Ne - usein suomenkieliset - säilyivät myös asevelvollisuusajan yli. Noiden alussa mainittujen ruotusotilaiden lisäksi oli myös muita, jotka saivat ruotsinkielisen sotilasnimen. He olivat värvättyjä sotilaita. Yhdestä tällaisesta, Herman Roosista, olen kirjoittanutkin. Muita selkeitä sotilasnimiä kylässä ovat olleet ainakin Ferm, Larm, Riik, Knall ja Lod. Joskus toisella kerralla voidaan katsoa, olivatko he kaikki näitä värvättyjä vai periytyikö jokin nimistä Ruotsin vallan aikaisilta ruotusotilailta.
Juho Ivar ja Lydia (blogi)
Juho Ivar syntyi 1883 Kalkunmäen Hellun Kallion torppaan. Sisaruksia hänellä oli ainakin kolme. Iivarin äiti kuoli 1899, isä avioitui pian uudestaan ja lapsia syntyi lisää. Iivari pääsi ripille 1899 ja parin vuoden päästä hän siirtyi palvelukseen Pyöräniemen Yrjölän Pärmäkosken torppaan. Rengin työt jatkuivat Kalkunmäessä. Sorolla palveluksessa ollessaan hän avioitui Soron Lamminmäen torpan piian Lydia Aholan kanssa 1907. Tämän jälkeen he siirtyivät kylän itsellisiksi 1908. Lydia oli syntynyt 1885 Pyöraniemen itsellisperheeseen, joka myöhemmin muutti Kuotilaan. Sisaruksia hänellä oli ainakin viisi.
Juho Ivar ja Lydia viihtyivät itsellisinä Kalkunmäessä vuoteen 1915. Lapsia heille ehti syntyä siellä kolme. Jossain vaiheessa Iivari ilmeisesti oli tehtaalla töissä, sillä rippikirjan merkintä "Teht" viitannee Kyröskosken tehtaaseen. Kalkunmäestä perheen matka jatkui Tuokkolan Fredlandin (Raipalan omistuksessa) maalle. Henkikirja kertoo, että kyse oli edelleen itsellisperheestä. Mitään varsinaista ammattinimikettä ei viimeinen digitoitu henkikirja vuodelta 1923 Iivarille kerro, joten ilmeisesti hän työskenteli siellä, missä töitä oli. Lapsia heillä oli tuossa vaiheessa kuusi. Seuraavan kerran kohtaamme perheen Parilan Peltoniemessä.
He saivat lainhuudon Peltoniemeen syksyllä 1926, joten voisi olettaa heidän tulleen sinne viimeistään 1926. Vanhimmista pojista oli tuolloin jo apua talon töissä. Iivari kuoli jo 1931, ja Lydia joutui myymään talon. Tiedossa ei ole, mihin perhe Peltoniemestä muutti. Vanhin poika Esko jäi joksikin aikaa Parilaan, mahdollisesti töihin tilan uudelle omistajalle. Nuoremmat lapset muuttivat äitinsä kanssa muualle, mikä näkyy myös koulun matrikkelista. Kun nuoremmat tyttäret avioituivat, merkittiin heidän kotikyläkseen Kyröspohja. Eskoa ja Tuovia lukuun ottamatta lapset perheineen asuivat Hämeenkyrössä. Sen sijaan Lydiaa ei henkikirjaan ole merkitty enää 1955. Hämeenkyrön vanhalla hautausmaalla olevan hautakiven mukaan hän on kuollut 1968.
Nimiä veteraanimatrikkeleissa (blogi)
Olen joskus aiemminkin linkittänyt näihin teksteihin Sotapolku-sivuston, lähinnä koska siellä on tietoja sodan ajan joukko-osastoista. Nähtävästi sivustoa ylläpitävät vapaaehtoiset avustuksen turvin. Nyt sivustolle on ilmestynyt sodasta elävänä selviytyneiden tietoja. Oletan niiden olevan peräisin veteraanimatrikkeleista, joita lienee iso määrä. Ainakin osa matrikkeleista on tehty joukko-osastoittain, joten en ole koskaan lähtenyt niitä selaamaan, vaikka niitä kirjaston lukusalin hyllyssä aiemmin iso määrä olikin. Nyt Sotapolku-sivustolla on haku, joka helpottaa etsimistä.
Sivuston tietojen mukaan tietokannassa on tällä hetkellä noin 160 000 nimeä. Tarkempia tietoja saisi sivuston Facebook-ryhmästä. En ole kuitenkaan sinne kirjautunut, sillä en ehdi seurata nykyisiäkään ryhmiäni kunnolla. Oletan, ettei lukumäärä kata kaikkia matrikkeleissa esiintyviä henkilöitä. Lisäksi kaikki eivät nimeään tai kuvaansa liene niihin antaneet. Katsotaan nyt kuitenkin, löytyykö tietokannasta haukijärveläisiä.
Kyläläisten nimet ovat suhteellisen tavallisia, joten samannimisiä on ollut sodassa useampia. Olen pyrkinyt tarkistamaan syntymäaikoja kirkonkirjoista, henkikirjoista, koulun matrikkelista, Katiha-tietokannasta ja hautakivistä. Virheitä voi kuitenkin seuraavassa olla. Myös tietojen laajuus vaihtelee kovasti. Joku on antanut pelkän nimen ja syntymäajan, toinen niiden lisäksi valokuvan ja kolmas lisäksi tiedot sotapolustaan ja myöhemmistä harrastuksistaan. Seuraavat Sotapolun tietokannan henkilöt ovat mielestäni olleet kyläläisiä jossain elämänsä vaiheessa: Lasse Sillanpää, Pentti Kanerva, Antti Heikkinen, Arvo Laine, Johannes Pärssinen, Pentti Jääskeläinen, Aarne Aaltonen, Tauno Halonen, Reino Talonpoika, Aarne Matikainen, Heikki Patronen, Toivo Lehtinen, Paavo Lehtinen, Lauri Niemi, Hannes Akkanen, Into Viidanoja, Urho Viidanoja, Paavo Virtanen, Albert Kopperoinen, Eino Jalonen, Jaakko Valkama, Oiva Kivenvuori, Antti Kuronen, Toivo Perttu, Toivo Mäkelä ja Paavo Nieminen. Siispä hakuja tekemään!
Pari epävarmempaakin tapausta joukosta löytyi. Ensimmäisen, Kaarlo Serttiön, kohdalla tietokannassa lienee vain yksinkertaisesti väärä syntymäpaikka. Tarkistin kirkonkirjoista, ettei Tyrväällä ole syntynyt ketään Kaarloa annettuna päivänä, mutta Huittisissa kylläkin, kuten sivustollakin todetaan. Vaikeampi tapaus on sitten Kalle (Kaarlo) Leppänen. Syntyikö Merikarvialla 1909 tosiaan kaksi Kaarlo Johannes Leppästä? Ei se tietenkään mahdotonta ole. Valitettavasti kastettujen luetteloa ei ole digitoitu riittävän pitkälle.
Tietokannassa on kyläläisistä muutamia kuvia, joita sivustolla ei ole. Pitää yrittää selvittää, voisiko tietokannan kuvia käyttää galleriassa.
Nestor Färm (blogi)
Tällä kertaa kerron teille henkilöstä, josta tuskin kukaan on kuullut puhuttavan. Hän kuitenkin asui Haukijärvellä useita vuosia 1900-luvun alussa. Nestor Alfred syntyi 1879 Järvenkylän Hollon Sahramäen torppaan. Hänen isällään oli sukunimi Färm, jonka alkuperää en ole selvittänyt. Nimi kelpasi Nestorillekin. Sisaruksia hänellä oli ainakin viisi. Nestori oli kuopus. Äiti kuoli, kun Nestori oli 10-vuotias. Nestori pääsi ripille 1895 ja lähti samana vuonna rengiksi Tuokkolan Tuokolle (Tuokkolaan).
Tuokolta Nestori siirtyi Raipalaan, josta matka jatkui 1897 Hämeenlinnaan. Tuli tietysti heti mieleen, että hän lähti sotilaskoulutukseen tai käsityöläisoppiin. Kumpikaan arvelu ei osunut oikeaan. Nestori löytyi Hämeenlinnan maaseurakunnan Vuorentaan Ässälän renkien joukosta. Mikä sai hänet siirtymään Hämeenlinnaan? Mahdollisesti 1896 Ässälän talolliseksi tullut Taavetti Tuokkola. Joka tapauksessa Nestor viihtyi Hämeenlinnassa kolme vuotta ja palasi sitten Hämeenkyröön.
Rengin ura jatkui Uskelan kylässä, jossa hänet välillä merkittiin myös itselliseksi, ja vuodesta 1902 Hillun Palomäessä. Palomäestä Nestor siirtyi Haukipäähän. Siellä ollessaan hän solmi 1904 avioliiton Hilda Ahosen kanssa. Tämä oli syntynyt 1880 Mouhijärvellä. Hilda oli ollut Metsäraukolassa piikana, joten todennäköisesti he olivat tutustuneet Viidanojankulmalla. Palomäessä myös syntyi ensimmäinen lapsi Jenny, joka kuitenkin kuoli muutaman kuukauden ikäisenä. Pari vuotta kului muonarenkinä Hillulla, sitten perhe suuntasi Pakkaselle. 1910 oli edessä pitempi muuttomatka Oulaisiin. Mukaan lähtivät myös 1905 syntynyt Elsa ja 1908 syntynyt Hugo.
Oulaisissa perheen vaiheet jäävät hiukan aukkoisiksi johtuen siitä, että itselliset merkittiin rippikirjassa (SSHY) aakkosjärjestykseen, ei kylittäin. Myös 100 vuoden raja tulee nopeasti vastaan. Eri lähteiden perusteella näyttää kuitenkin siltä, että heillä oli Piipsjärvellä palstatila, jonka he kuitenkin myivät. Sen jälkeen he ilmeisesti asuivat Oulaisten kirkonkylässä vuokramaalla ja itsellisinä Piipsjärvellä, kunnes jossain vaiheessa hankkivat pientilan Matkanivan kylästä. Lapsia perheessä oli kaikkiaan kuusi tai seitsemän. Pientilallinen Nestor Färm kuoli 1938 ja ja hänen leskensä Hilda 1958.
Mikä sai perheen lähtemään Haukijärveltä Oulaisiin? Varmaa vastausta ei ole, mutta luultavasti muutto liittyi ansiomahdollisuuksiin. Miten tieto niistä saavutti Haukijärven? Ainakin Nivalassa oli asunut kyläläisiä, jotka opiskelivat maanviljelyskoulussa.
Hilma Gunilla (blogi)
Matti ja Fiia Rintalan tytär Hilma Gunilla Rintala muutti 1917 Vesilahdelle. Asian vahvistavat niin Hämeenkyrön kuin Vesilahdenkin kirkonkirjat (SSHY:n jäsensivut). Vesilahdelta Hilma löytyy palvelijana Anian Äijälästä vielä 1922 henkikirjoista. Seuraavassa henkikirjassa häntä ei enää ole. Sanomalehteen hän näyttäisi päätyvän vasta 1934, jolloin Lempäälän-Vesilahden Sanomat kertovat, että työmiehen vaimo Hilma Gunilla Rintala Jokioisista (kylä Vesilahdella) oli kuollut. Hetkinen, Hilma Gunilla Rintala, työmiehen vaimo? Asiaa piti tietysti selvittää.
Ensiksi on syytä katsoa Vesilahden haudattujen luetteloa, joka onneksi on digitoitu vuoteen 1970 asti (SSHY). Siitä selviää, että 1934 kuollut työmiehen vaimo Hilma Gunilla Rintala oli syntynyt 30.1.1897, tarkalleen samana päivänä kuin Haukijärven Hilma Rintala. Näyttää siis siltä, että Hilma oli avioitunut Rintala-nimisen miehen kanssa. Nyt tämä pitäisi vielä löytää asiakirjoista. Vilkaisu vuoden 1923 henkikirjaan kertoo, että Anian Äijälässä olivat muonarenki Johannes Rintala (s. 1892), hänen vaimonsa Hilma (s. 1897) ja heidän tyttärensä. Sama perhe merkittiin seuraavaankin henkikirjaan. Sen jälkeen he katosivat Äijälästä.
Tästä Johanneksesta olisi hyvä tietää enemmän. Suomen Sukututkimuseuran henkikirjahaku antoi lupaavan osuman Tyrväälle. Ainakin syntymävuosi oli oikea. Kun hän Tyrvään ja Vesilahden kirkonkirjojen (SSHY) mukaan muutti 1917 Vesilahdelle, alkoi tuntua, että ratkaisu oli lähellä. Tässä vaiheessa vilkaisin myös Genin tietoja, ja siellä kerrottiin hänen kuolleen syyskuussa 1966. Tällä päivämäärällä häntä ei kuitenkaan löytynyt Vesilahden haudatuista. Päätin tarkistaa myös Lempäälän vastaavan luettelon. Sinne hänet oli merkitty. Facebookin Suomen kirkkoja ja hautausmaita-ryhmästä löytyi kuva Johanneksen hautakivestä Lempäälän kirkkohautausmaalla. Kivessä oli myös Hilman tiedot oikeilla syntymä- ja kuolinpäivillä, vaikka Hilma varmaaankin oli aikanaan haudattu Vesilahdelle. Myös kolmen lapsen tiedot löytyvät hautakivestä.
Näillä tiedoilla uskon voivani päivittää Rintalan sivulle, että Hilma Gunilla Rintalan puoliso oli Johannes Herman Rintala, ja että Hilma kuoli 1934 Vesilahdella. Toki mielelläni olisin tarkistanut Vesilahden vihittyjen luettelon. Valitettavasti digitointi ei sen osalta yllä vuoteen 1922.