Blogi
Tilanhoitajia (blogi)
Päätän lastenkodin henkilökunnasta kertovan sarjan tilanhoitajiin. Heistä käytettiin myös nimitystä työnjohtaja. Tällä kertaa en linkitä vanhoihin lehtiin, vaan jätän lukijan itse etsimään niistä tietoa, joka kiinnostaa.
Ensimmäinen tilanhoitaja/työnjohtaja lastenkodissa oli Mauri Erik Alenius. Hän syntyi Messukylässä 1901. Hänen isänsä oli itsellinen Takahuhdissa. Sisaruksia hänellä oli kolme, lisäksi oli puolisisaruksia äidin aiemmasta avioliitosta. Äiti kuoli jo 1906. Mauri kasvoi isänsä ja sisarustensa kanssa. Isä kuoli 1919. Siinä vaiheessa Mauri siirtyi työelämään, rengiksi Leinolan Ylä-Nikkilään. Messukylän rippikirjoja on digitoitu vuoteen 1920, joten sen jälkeen ollaan aika hajanaisten tietojen varassa. Lehtien perusteella ei näytä siltä, että Mauri Alenius olisi käynyt maatalousalan koulua. Toisaalta kaikkia kursseille päässeitä ei välttämättä lehdissä lueteltu. On hyvin mahdollista, että hän sai oppinsa työskentelemällä Messukylän isoissa taloissa.
Mauri Alenius osallistui suojeluskuntien urheilutoimintaan. 1925 hänet mainitaan Messukylässä, mutta 1929 jo Hämeenkyrössä. Mahdollisesti kunta halusi Erkkilän ostettuaan lastenkodin maatilalle työjohtajan jo heti alkuvaiheessa. Kirjansa hän muutti Messukylästä Hämeenkyröön 1931. Lastenkodissa hän kohtasi tulevan puolisonsa apulaisjohtajatar Hilja Sirenin. Tämä oli syntynyt Vesilahdella 1908. Salospohjassa asuneessa työmiesperheessä oli viimeisen digitoidun rippikirjan päättyessä 1920 kuusi lasta. Hiljan mahdollisista opinnoista ei ole tietoa. Hämeenkyröön hän tuli Kiikasta, jossa tuohon aikaan toimi Siunaukselan lastenkoti. Samanlainen oli myös Pirkkalassa, joten on mahdollista, että Hiljan tie kulki niiden kautta. Mauri ja Hilja avioituivat 1936, saivat Pirkko-tyttären ja muuttivat sukunimensä Aaslaksi. 1937 he siirtyivät Tyrvään Kaltsilaan. Pirkosta tuli 1960-luvulla Hämeenkyrön lastenkodin viimeinen johtaja.
Aaslat lähtivät 1937. Seuraavan vuoden kesäkuussa Hämeenkyrön Sanomat kertoi, että työnjohtaja Reino Emil Vanhatalo oli vaimonsa kanssa muuttanut Kuhmoisista Hämeenkyröön. Lastenkoti oli saanut uuden työnjohtajan, järjestyksessä toisen ja samalla viimeisen. Kesäkuun alkupuolella lehdet kertoivat, että työnjohtaja Reino Emil Vanhatalo Harmoisten Hukilta ja nahkurintytär Irma Ilta Kivisaari Harmoisten Parkkilasta oli vihitty. Kihloihin he olivat menneet joulun aikaan 1937. Silloin Reino oli kirjoilla Parkanossa. Irma oli syntynyt 1913 eikä Kuhmoisten kirkonkirjoja ole digitoitu niin pitkälle. Nähtävästi hän asui vihkimisen aikaan vielä kotonaan. Reinon reitti Kuhmoisten Harmoisten kylään ei ole tiedossa. Hän oli syntynyt joulukuussa 1906 Parkanon Vuorijärven Vanhatalossa. Hänen äitinsä oli talon tytär.
Sivusto päivittyy seuraavan kerran kahden viiikon kuluttua.
Lastenhoitajia ja muita (blogi)
Jatkan aiemmin aloittamaani lastenkodin henkilökunnan tarkastelua. Tällä kertaa hiukan lastenhoitajista, keittäjistä ja siivoojista. Lastenhoitajia on tällä nimikkeellä työskennellyt lastenkodissa vasta vuodesta 1950 lähtien. Samaa työtä lienevät aikaisemmin tehneet ainakin palvelijattaret ja johtajattaren apulaiset. Kun ollaan sotien jälkeisessä ajassa, ei tietoja enää voi löytää Kansalliskirjaston digitoimien lehtien verkkohaulla. Niinpä tiedotkin jäävät selvästi vähäisemmiksi. Palaan asiaan, jos pääsen syksyllä tekemään hakuja yliopistokirjastojen sisäisessä verkossa.
1950 lastenhoitajiksi valittiin Eeva Nieminen Tyrväältä ja Anita Nieminen Mouhijärveltä. Kodinhoitaja Toini Nurmisto aloitti työnsä lastenhoitajana 1952. Hän oli hämeenkyröläinen. Seuraavana vuonna toimeen astui Aune Kulmala Tampereelta. Raili Saarinen tuli valituksi 1954. 1955 vuorossa oli Ritva Karikko Petäjävedeltä. Useimmat heistä viipyivät Haukijärvellä vain lyhyen aikaa. Pitempiaikaiset lastenhoitajat lastenkoti sai, kun Aila Jokilehto Ähtäristä ja Helinä Protkin Mätäsvaarasta valittiin 1956. Aila Jokilehto oli lastenhoitajana toiminnan loppumiseen asti, avioitui ja jäi seudulle. Helinä Protkin oli työssä 60-luvulle, avioitui Mouhijärvelle ja teki myöhemminkin sijaisuuksia. Liisa Kulmala Tampereelta toimi lastenhoitajana 1960-luvulla. Vielä on mainittava Jämsässä syntynyt Hertta Laakkonen, joka lienee tullut taloon 1950-luvun alkupuolella ja viihtyi siellä vuoteen 1967.
Ensimmäinen nimeltä mainittu keittäjä oli Hilma Palomaa. Hän tuli työhön 1932. Hän oli jo aiemmin asunut Haukijärvellä, kuten sukunimikin kertoo. Hän pysyi talossa vuoteen 1944, jolloin toimeen valittiin neiti Eloniemi. 1952 keittäjäksi valittiin Saara Majanen. Todennäköisesti hän oli Suodenniemeltä. Hän eli lähes 100-vuotiaaksi. Hänet on haudattu Suodenniemelle. 1954 johtokunnan pöytäkirjassa mainitaan keittäjä Jalonen. Maila Jalonen (os. Vehkaoja) oli lähtöisin Ruovedeltä. Ritva Holmalalla ja Bertta Matikaisella oli kummallakin aiempi kytkentä kylään. 1959 toimeen valittiin mouhijärveläinen Eeva-Liisa Siren. 60-luvun alussa keittäjiä oli kaksi, toiseksi valittiin Marjatta Ahoniemi. Hän oli töissä vielä avioiduttuaankin, todennäköisesti vuoteen 1967.
Siivoojia on johtokunnan pöytäkirjoissa nimetty melko vähän. Heillä kaikilla on aiempi kytkös kylään.
Sivusto päivittyy seuraavan kerran kahden viikon kuluttua.
Tarkennuksia ja juhannusta (blogi)
Taannoin kirjoitin Vihtori Markus Ihantolasta. Nyt Kansallisarkisto on digitoinut Tampereen poliisilaitoksen nimikirjan vuosilta 1918 - 1924. Siitä löytyy muutama tiedonmurunen Vihtorista. Kuten kerroin, Vihtori sai sotilaskoulutuksen ratsuväessä. Hän astui palvelukseen Suomen rakuunarykmenttiin 1.11.1898. Hänet ylennettiin jefreitteriksi 30.12.1899. Heinäkuussa 1900 hän sai merkin oivallisesta ampumisesta. Tampereen poliisilaitoksen palvelukseen konstaapelina hän astui 1914 "velvollisuudella palvella kuskina". Lisäys on myöhemmin yliviivattu. Palkkaluokka nousi 1916, ja ikälisiä tuli 1924 ja 1926. Muitakin entisiä kyläläisiä on toiminut poliisina Tampereella, mutta pikaisella etsimiselllä en löytänyt heistä tietoja.
Noin vuosi sitten kirjoittelin Mouhijärven kirkonkirjoista. Mainitsin, että 1924 kiertokoulua käynyt Elsa Matilda Kaunisto oli Juho tai Lauri Kauniston tytär. Ei ollut. Olipahan vain opettajalle tullut virhe etunimen kohdalla. Syntymäaika paljastaa, että kiertokoulua Hahmajärven Laadulla kävi Aina Kauniston vanhin tytär Ester Matilda. Tämä aloitti Haukijärven kansakoulussa seuraavana syksynä. Lienee kiertokoulun aika tai paikka sopinut paremmin kuin vastaava Hämeenkyrössä pidetty.
90 vuotta sitten vietettiin ns. vanhaa juhannusta. Aatto oli aina 23.6. viikonpäivästä riippumatta. 1935 aatto sattui sunnuntaille, joten kyseessä oli pitkähkö pyhäaika. Miten mahtoivat haukijärveläiset sitä viettää? Jotain tiedämme Hämeenkyrön Sanomien kertomana. Juhlat aloitti työväenyhdistys järjestämällä tanssi-iltaman lauantaina 22. päivä. Aaton tilaisuuksia sopi hakea esimerkiksi Hiukkasista, jossa Hämeenkyrön V.P.K. vietti päiväjuhlaa klo 14 alkaen. Illalla tietysti oli iltamat, niissä soitti Cenno-niminen orkesteri. Juhannuspäivänä oli Tuomelassa huutokauppa, joka sekin luultavasti keräsi paljon väkeä, muitakin kuin tosimielellä liikkeellä olleita ostajaehdokkaita.
Aurinkoista juhannusta!
Johtajattaria (blogi)
Eksyin hiukan vahingossa tekemään hakuja Hautakartta-sivustolta, johon on kirjattu joidenkin seurakuntien olemassaolevat haudat ja niiden sijainnit. Satuin löytämään sieltä lastenkodissa työskennelleen Hertta Laakkosen kuolinajan ja -paikan. Sain idean katsoa, löytäisinkö lisätietoa muistakin lastenkodissa töissä olleista. Tänään hiukan johtajattarista ja apulaisjohtajattarista, muihin palataan kesän mittaan. Lähteenä olen käyttänyt edellä mainitun lisäksi Kansalliskirjaston digitoimia lehtiä, muistiinpanojani henkikirjoista ja lastenkodin johtokunnan pöytäkirjoista sekä Hautahaku-sivustoa. On huomattava, että moni työskenteli lastenkodissa vain lyhyen aikaa, tyypillisesti muutaman vuoden.
Elli Katainen aloitti johtajattarena vuoden 1929 aikaan ja siirtyi pois 1931. Hän valmistui Orpolan kasvattajakurssilta 1922 ja asui silloin Helsingissä. Hänet mainitaan Liperissä 1925 ja Kolarissa 1936.
Anna Suoma Eronen oli syntynyt 1895 Pukkilassa. Hän toimi johtajattarena 1931.
Toini Katariina Aho tuli johtajattareksi 1931. Hän muutti kirjansa 1934 Kemiin, mutta ilmeisesti jatkoi pian Kajaaniin. Siellä hän solmi avioliiton 1939.
Elsa Ojasen vaiheista on kerrotttu sivustolla ja aiemmassa blogitekstissä.
Pirkko Aaslan vanhemmat Hilja Ester (os. Siren) ja Mauri Aasla työskentelivät lastenkodissa. Hän lienee syntynyt siellä. Johtajaksi lastenkotiin hän tuli 1962 Kokemäeltä. Perheestä joskus myöhemmin lisää.
Elli Ala-Marttila aloitti apulaisjohtajattrena 1929. Myöhemmin hän työskenteli ainakin Kuorevedellä, Tampereella ja Ruovedellä.
Hilja Ester Siren tuli Haukijärvelle Kiikasta 1934. Avioiduttuaan lastenkodin tilanhoitajan kanssa hän irtisanoutui 1936. Perheestä joskus myöhemmin lisää.
Aino Ester Salonoja tuli apulaisjohtajattareksi 1937 Tyrväältä, mutta palasi sinne jo seuraavana vuonna.
Anna Ilona Siren tuli lastenkotiin 1938. Hän oli syntynyt 1910 Vesilahdella. Hän oli Hilja Sirenin sisar. Hän irtisanoutui 1941 ja muutti Vihtiin. Myöhemmin hän avioitui. Hän kuoli 1952 Tottijärvellä.
Esteri Hongisto aloitti apulaisjohtajattarena 1942. Hän oli syntynyt 1911 Helsingissä.
Marjatta Pyysillasta tuli apulaisjohtajatar 1944. Hän tuli Mouhijärveltä.
Viimeinen johtokunnan pöytäkirjoista löytyvä mainitussa toimessa oli Eila Fränti, joka saapui Haukijärvelle 1949 Lapualta.
Sivusto päivittyy seuraavan kerran kahden viikon kuluttua.
Henkikirjojen kertomaa, osa 3 (blogi)
Tällä kertaa menemme vuosien 1922 ja 1923 henkikirjat Haukijärven osalta loppuun.
Kalkunmäkeen merkittyjen Peltolan, Sillanpään ja Salomäen tilat olivat saaneet kolmannet lainhuudot 1921. Vaikka sukunimilaki oli jo voimassa, käytettiin Vihtori Ihantolasta kahta sukunimeä. Elsa Ihantola oli tuolloin Kanadassa, mutta hänet kirjattiin vanhempiensa kanssa henkikirjaan. Niin ikään Kanadaan muuttaneita veljiä siinä ei kuitenkaan ole. Erkki Kanerva oli renkinä Peltolassa ja 1923 asevelvollisuuttaan suorittamassa.
Kyröspohjan Potilan maalta löydämme Frans Mustasillan perheineen, vielä mäkitupalaisena. Ilmeisesti tilaa ei ollut vielä erotettu. Hänen isänsä Ville Mustasilta merkittiin irtolaiseksi. Hän asui todennäköisesti poikansa perheessä eikä enää tehnyt töitä muualla.
Sitten Parilaan. Parrin torpparit ovat suunnilleen samalla tavalla kuin sivustollakin. Kuolleen Juho Keskisen leski Aina asui Keskisellä vielä 1922, mutta lienee silloin muuttanut pois. Sofia Anttila asui lapsineen edelleen Anttilassa. Kustaa Mäkelän nimiin merkittiin palstatila, hänestä olen kertonut aiemmin. Toini Rosnell oli piikana Pertulla. Vihtori Mäkelä, Kalle Virtanen ja Vilho Mäkelä on vuoden 1923 henkikirjassa korjattu talollisiksi. Mahdollisesti tilat oli juuuri erotettu. Kalle ja Selma Salo merkittiin kumpaankin kirjaan Äärilän Antilan ja Kivelän väliin. Sen tarkemmin asuinpaikka ei selviä. Irtolaisten luettelossa on muualle muuttaneita, iäkkäitä ihmisiä ja jo paljon aiemmin Kanadaan muuttanut Matti Aalto (Rintala).
Pukarasta henkikirjat eivät anna paljoakaan uutta tietoa. Kallioniemessä oli piikana Katri Setälä. Suoma Kintus-Ahrola oli piikana Ojaniemessä. Vuokra-alueiden lunastus ei ollut edennyt vielä niin pitkälle, että siitä olisi tehty merkintöjä henkikirjaan. Ville Siren perheineen oli ilmeisesti muuttanut pois kylästä.
Sivusto päivittyy seuraavan kerran kahden viikon kuluttua.