Blogi
Tilta (blogi)
Sanotaan häntä Tiltaksi. Niin tekivät kyläläisetkin muistitiedon mukaan. En tällä kertaa kerro hänen tarkkaa nimeään, jotta mahdolliset jälkipolvet eivät pahastuisi. Ei Tilta mitään hirveää toki eläissään tehnyt. Sen verran pahennusta lienee kuitenkin aikanaan herättänyt, että kerrottiin hänen saaneen liikanimen.
Tilta syntyi Mouhijärvellä, mutta muutti jo lapsena Haukijärvelle. Siellä perhe asui pienehkössä torpassa. Kun ikävuosia tuli lisää, oli vuorossa piikominen taloissa. Jossain vaiheessa hän oli itsellinen Parilassa tehden ilmeisesti töitä eri taloihin. Henkikirjoihin hänet merkittiin 1910-luvulla myös irtolaisena. Hän taisi tuohon aikaan asua jossakin muualla, vaikka pysyikin kirjoilla Haukijärvellä.
Tilta ripitettiin viisi kertaa salavuoteudesta. Niin tapahtui, kun joku sai aviottoman lapsen. Nainen ripitettiin, miestä yleensä ei. Käytännössä kyse oli papin suorittamasta nuhtelusta yleensä kahden kesken . Yksi lapsista syntyi todennäköisesti kuolleena, sillä häntä ei löydy kastettujen luettelosta. Yksi kuoli pienenä. Emme tiedä, oliko lasten isä sama vai oliko kumppaneita useampia. Aikana, jolloin avioero oli hyvin harvinainen, kumpikin oli mahdollista. Liikanimi kuitenkin viittaa jälkimmäiseen vaihtoehtoon, jopa tiettyyn ansaintatapaan.
1900-luvun alkuvuosina Tilta osti pienen tilan, oikeastaan tontin. Kului kuitenkin useampia irtolaisvuosia ennen kuin Tilta muutti asumaan pieneen mökkiin, joka tontille rakennettiin. Tuon ajan tapaan voisi ajatella, että paikalle siirrettiin jonkin aiemman rakennuksen hirret. Mökistä tuli Tiltan koti. Tilta kuoli 73-vuotiaana vanhuuteen. Kuollessaan hän oli itsellinen. Luultavasti hän mökissä asuessaan teki niitä töitä, joihin kykeni ja joita oli saatavana. Niinhän hän oli elättänyt lapsensa ja itsensä aiemminkin.
Sivusto päivittyy seuraavan kerran kahden viikon kuluttua.
Kuvia Pakkaselta (blogi)
Taannoin kerroin Museoviraston Finna.fi-palvelussa julkaisemista kuvista. Tuon vanhan tekstini linkit eivät näytä enää toimivan, palvelussa on varmaan tapahtunut muutoksia vuosien varrella. Haku kuitenkin toimii kohtuullisesti. Aiemmin en löytänyt sellaisia Haukijärveen liittyviä kuvia, joita olisi voinut julkaista galleriassa. Nyt Finnaan on tullut kuvia Pakkaselta. Ne ovat vapaasti käytettävissä. Niinpä latasin ne myös galleriaan. Ensimmäinen seitsemästä löytyy täältä, ja muut seuraavat heti sen jälkeen.
Miksi Pakkasella sitten kuvattiin 1936 - 1937? Luulen, että vastaus löytyy tuosta kustannusosakeyhtiö Kivestä, jonka kokoelmaan Pakksen kuvat kuuluvat. Se nimittäin julkaisi Eino Jutikkalan ja Gabriel Nikanderin kolmiosaisen kirjan "Suomen kartanot ja suurtilat" 1939 -1945. Arvaukseni on, että Pakkasella kuvattiin tuota teosta varten. Kuvaaja ei ole tiedossa. Kirja ehkä löytyisi jostain kirjastosta, mutta minulla ei ole nyt ollut mahdollisuutta tarkistaa asiaa. Jos jollakin on kirjasarja, voisi hän ystävällisesti tarkistaa, onko siellä esitelty Pakkasen kartano.
Erityisesti sisäkuvat ovat mielenkiintoisia. Pohdin, ovatko huonekalut tulleet talon mukana Estlandereilta vai ovatko ne Haapasen hankkimia. Lievästi kallistuisin jälkimmäisen vaihtoehdon kannalle. Varsinkin tämän kuvan nojatuoli ja keinutuoli tuovat mieleen 1930-luvun. Ehkä myös ryijyt vaikuttavat liian moderneilta ollakseen vuosisadan ensimmäisiltä kymmeniltä. En tosin ole niiden asiantuntija. Muistitieto kertoi suurista huutokaupoista, joita Pakkasella pidettiin, kun Estlander lähti sieltä. Luultavasti irtaimistoa myytiin, ja jotainhan entiset omistajat ottivat mukaansakin. Ihaillaan siis kuvista tyylikästä 1930-luvun kartanoa.
Traaginen onnettomuus (blogi)
Sekä Helsingin Sanomat että Björneborgs Tidning julkaisivat marraskuussa 1950 uutisen Porissa sattuneesta onnettomuudesta, jossa oli mukana kaksi entistä kyläläistä. Tämä teksti perustuu noihin lehtijuttuihin.
Porin raviradalla oli päivällä pidetty autohuutokauppa, josta porilainen Bergman oli ostanut amerikkalaisen auton. Myöhemmin hän lähti autolla hakemaan tuttaviaan Eero ja Martta Söderlingiä saunomaan kotiinsa Ruosniemeen. Mukaan lähtivät myös näilla vierailulla olleet turkulaiset Otto ja Tyyne Sarjo, heidän parivuotias poikansa Esa sekä Moisio-niminen mies. Eero Söderling ja Otto Sarjo olivat veljekset ja lähtöisin Haukijärveltä. Eero Söderling oli Helsingin Sanomien mukaan ammatiltaan vanginkuljettaja. Otto Sarjon ammattia ei kerrottu. Mahdollisesti hän oli tuolloin poliisina Turussa.
Autoa ajoi Martta Söderling. Kun saavuttiin sillalle, huomasi hän, etteivät auton jarrut toimineet. Pahaksi onneksi Kokemäenjoen yli menevä Porinsilta oli juuri avattu, jotta hinaaja pääsi kulkemaan sen ali. Martta Söderling ei saanut autoa pysähtymään, vaan se suistui puomin läpi jokeen. Jarrujen pettämisen lisäksi Helsingin Sanomien jutussa arveltiin onnettomuuteen vaikuttaneen räntäsateen ja kuljettajan hätääntymisen. Emme voi tietää, olisiko onnettomuus voitu välttää ohjaamalla auto aikaisemmin tien sivuun. Nopeuden kerrottiin olleen alhainen.
Onnettomuudella oli silminnäkijöitä, jotka riensivät apuun. Myös hinaajan miehistö liittyi pelastajiin. Vedestä saatiin nopeasti ylös Martta ja Eero Söderling, Otto ja Esa Sarjo sekä Moisio. Heidät kuljetettiin ambulanssilla sairaalaan, jossa Otto Sarjo ja Moisio olivat pitempään muiden päästessä nopeasti pois. Bergmania ja Tyyne Sarjoa ei heti löydetty. Bergman nostettiin auton mukana joesta, Tyyne Sarjo myöhemmin. Molemmat kuolivat onnettomuudessa.
Sivusto päivittyy seuraavan kerran kolmen viikon kuluttua.
Kansalaisia ja muita (Blogi)
Viikonloppuna olivat Ancestryllä siirtolaisuuteen liittyvät tietokannat vapaasti käytössä. Pitihän niitä taas tutkia. Kovin paljon uutta en odottanut löytäväni. Niinpä otin hiukan uutta näkökulmaa tutkimiseen. Etsin tietoja siitä, olivatko entiset haukijärveläiset ottaneet uuden kotimaansa kansalaisuuden. Kansalaisuuden saaminen luultavasti edellytti jonkilaista kielitaitoa. Tarkempaa tietoa vaatimuksista ei ole. Jätän tässä Kanadaan muuttaneet pois, sillä heidän kansalaisuuksistaan olen kirjoittanut jo aiemmin.
Yhdysvaltoihin muuttaneiden kansalaisuudesta voi saada tietoa ainakin kahdesta lähteestä. Osa kansalaisuushakemuksista löytyy Ancestryltä (joitakin myös Familysearchilta) digitoituna. Ne ovat tutkijalle oikein hyödyllisiä, sillä tiedot ovat yleensä riittävän tarkkoja henkilöllisyyden varmistamiseen. Tällainen hakemus löytyi nyt Uuno Laaksolta (ent. Selkee) vuodelta 1931, Taavetti Heinolta vuodelta 1945, Otto Lindeniltä (ent. Metsäraukola) vuodelta 1930, Martta Maneliukselta (os. Koivisto) vuodelta 1936, Elias Eskolalta todennäköisesti vuodelta 1912 ja Anna Venäläiseltä (os. Koivisto) vuodelta 1935. Lisäksi Jeremias Mäkinen (toisinaan MacKey) ilmoittaa I maailmansodan aikaisessa rekisteröinti kortissa olevansa Yhdysvaltain kansalainen. Kortti on vuodelta 1917.
Kuten Kanadassa, myös Yhdysvalloissa merkittiin kansalaisuus väestölaskentatietoihin ainakin vuonna 1930. Sekä Erland että Hulda Mattila (ent. Maatiala) olivat tuolloin saaneet kansalaisuuden. Lisäksi Erland ilmoitti osaavansa puhua englantia. Jeremias Mäkisen kansalaisuus vahvistuu myös lomakkeesta. Hammaslääkärinä hän luonnollisesti puhui englantia. Juho ja Hilma Heino olivat pysyneet Suomen kansalaisina. Kumpikaan ei osannut englantia. Juho Heinonen oli saanut uuden kotimaansa kansalaisuuden, Ida (os. Mustajärvi) sen sijaan ei. Juho osasi englantia. Kalle ja Sophia (Serafia) Lakso (ent. Selkee) olivat molemmat Yhdysvaltain kansalaisia ja puhuivat englantia. Otto Linden oli jättänyt hakemuksen ja ilmoitti osaavansa kieltä. Jo edellisen vuosisadan puolella Amerikkaan muuttaneella Paul Richterillä oli kansalaisuus ja kielitaito. Myös Taavetti Kinkki oli USA:n kansalainen ja puhui englantia.
Edellä olevat linkit vievät FamilySearchin sivuille, sillä se on ilmainen, joskin vaatii kirjautumisen. Ancestry on maksullinen. Näiden palvelujen tietokannat eroavat toisistaan. Ancestryllä lienee enemmän digitoituja dokumentteja, ainakin kansalaisuushakemuksia.
Pirkkalassa (blogi)
Kyläläisiä muutti 1900-luvun alussa vanhan Pirkkalan seurakunnan alueelle. Heitä meni töihin Nokian tehtaille, Pitkäniemen sairaalaan tai jopa Tampereelle niin, että he asuivat Pispalassa. Aina kirjojen siirtämisessä Pirkkalan seurakuntaan ei pidetty kiirettä. Tällaisista henkilöistä voi toisinaan löytää merkkejä Pirkkalan vierasseurakuntalaisten luettelosta. Lapsia kastettiin, avioiduttiin tai kuoltiin. Aina ei näihin liittyviä toimituksia varten matkustettu Hämeenkyröön. Kävin läpi luettelot vuosilta 1900 - 1916.
Pirkkalassa kastettuja
Syyskuussa 1900 kastettiin Parilan Pertun itsellisen Edvard Vilhelm Mäkelän ja vaimonsa Maria Vilhelmiinan tytär Elsa Vilhelmiina. Nähtävästi perhe oli tullut jo tuossa vaiheessa Pitkäniemeen.
Maaliskuussa 1903 kastettiin Tuokkolan Raipalan entisen piian Matilda Karoliina Metsäsen tytär Lempi Maria. Kummien joukossa olivat myös Frans ja Miina Lillberg.
Huhtikuussa 1909 kastettiin Parilan kylän itsellisen Matti Matinpoika Salmisen ja vaimonsa Josefiinan poika Niilo Eino. Kummeista Juho Antila oli mahdollisesti Haukijärveltä, joskin kirjoilla Pirkkalassa.
Heinäkuussa 1909 syntyi Mouhijärven Venetmäen torpparin tyttären Lempi Aliina Ketolan tytär Katri Maria.
Heinäkuussa 1910 syntyi Parilan Pertun entisen palvelijan Ida Sofia Laaksosen poika Väinö Valtteri.
Syyskuussa 1914 syntyi Mouhijärven Venetmäen työmies Johannes Vihtori Ketolan ja vaimonsa Hilja Marian tytär Eeva Elviira.
Joulukuussa 1913 kastettiin Heinijärven työmies Ville Kinkin ja vaimonsa Lyydin poika Reino Vilhelm. Kummeina Villen sisko Vilhelmiina ja tämän puoliso Kalle Ivar Andersson.
Marraskuussa 1911 kastettiin Mouhijärven Venetmäen työmiehen Vihtori Fabian Nurmisen ja vaimonsa Lempi Aliinan poika Aarne Vihtori. Täti Fanni Maria Ketola oli kummina.
Haukijärven alueella kirjoilla olleita mutta Pirkkalassa vihittyjä ei luettelosta löytynyt.
Pirkkalassa haudattuja
Toukokuussa 1908 haudattiin Parilan itsellisen Matti Vilhelm Salmisen lapsi Väinö Johannes.
Kesäkuussa 1908 laskettiin hautaan itsellinen Matilda Juhontytär Metsäsen lapsi Emil Oskar.
Huhtikuussa 1912 kuoli itsellinen Matilda Metsäsen lapsi Lempi Maria.
Lokakuussa 1912 kuoli itsellinen Matilda Metsäsen lapsi Toini.
Lokakuussa 1913 haudattiin Juho Vihtori Ketolan lapsi Matti Jorma.
Pirkkalassa asuttiin, vaikka kirjoilla oltiin Hämeenkyrössä.