Blogi

Melkein unohdin tämän sarjan 90 vuoden takaisista tapahtumista. Siitä kohta lisää, mutta ensin korjaus (kiitos avusta!) edelliseen tekstiin. Palomäki ja Kinkki eivät olleet tiloja, vaan kartalla näkyneiden asumusten nimiä. Nähtävästi Estlanderin Hillulta ostama alue erotettiin Kelhäjärven tilan nimellä. Pakkasen kartanoon kuuluneista tiloista ehkä joskus myöhemmin lisää. Nyt siis vuoden 1931 tapahtumiin Haukijärvellä.

Maallisen matkansa pään kohtasivat Samuli Pettersson, Amanda Tuomisto, Tekla Jokinen, Taavetti Koivisto, Maria Rajala, Juho Iivari Kallio, Mauri Koivisto ja Ismael Katajisto. Mauri Koivisto oli räätäli ja kiersi taloissa. Hänellä olii mahdollisesti asunto Parilan Rajalassa, vaikka kirkonkirjoissa hänet merkittiin Heinijärvelle. Kuolemansa hän kohtasi Parilan Katajistolla. Avioliittoon kuulutettiiin Sulo Haukipää ja Elma Yliraukola, Vieno Isotalo (Ojaniemestä) ja Kerttu Ollikka sekä Uuno Immenius ja Aune Keskinen. Aune Keskinen oli karjakkona Parilassa.

Muuttaneista tulee harvinaisen pitkä lista. Laki nimittäin muuttui, ja vuoden 1931 alusta piti sakon uhalla olla kirjoilla siellä, missä asui vakituisesti. Niinpä melkoinen joukko kylästä jo edellisen vuosikymmenen puolella muuttaneista siirsi kirjansa vuoden alussa toiseen seurakuntaan. Kirjaan heidät tähän aikajärjestysessä. Luultavasti vain listan loppupuolen henkilöt todella muuttivat 1931. Seurakunnasta muuttivat: sairaanhoitaja Heikki Perttu Seinäjoelle, sementtityömies Niilo Vihtori Jaakkola Pohjois-Pirkkalaan, itsellinen Juho Kaunisto Pohjois-Pirkkalaan, ravintolatyöntekijä Senja Mäkelä Tampereelle, kirjansitoja Sigrid Jokinen Porvooseen, liikeapulainen Laura Mustasilta Poriin, Maija Elisa Pajunen Poriin, liikeapulainen Fanny Jokinen Helsinkiin, tehtaalainen Oiva Viidanoja Tampereelle, Hilja Koskinen Tampereelle, työmies Väinö Laaksonen perheineen Karjalohjalle, työmies Uuno Molander perheineen Mäntsälään, työmies Yrjö Andersson (ent. Kinkki) Pohjois-Pirkkalaan, tilallinen Hugo Perttu ja vaimo Mouhijärvelle, työmies Kalle Salmi  perheineen Helsingin pitäjään, Ester Kaunisto Tampereelle, palvelija Aina Lehtinen Ylöjärvelle, suutarin vaimo Selma Salo Harjavaltaan, Martta Lehtinen Tampereelle, työmies Eino Laaksonen perheineen Karjalohjalle, tilallisen poika Yrjö Mustajärvi Ikaalisiin, autonkuljettaja Arvo Koskinen Tampereelle, hotellisiivoja Helmi Keskinen Tampereelle, sepän tytär Iida Jokinen Akaaseen, kartanonomistajan rouva Julia Estlander Iiittiin, palvelija Ester Lappalainen Iittiin, kuski Kalle Pajunen, vaimo ja kaksi poikaa Iiittiin sekä itsellinen Matilda Viitaniemi Tampereelle. Nähtävästi muutamien ammatti ei ollut kirkkoherranviraston tiedossa.

Kylään tulijoitakin oli: työnjohtaja Mauri Alenius Messukylästä, leski Johanna Virtanen Kullaalta, työmies Eino Virtanen Kullaalta, talollisen tytär Kerttu Ollikka, joka muutti Hämeenkyröstä Ojaniemeen Mouhijärven puolelle, ja lastenkodinjohtaja Toini Aho Pulkkilasta tulivat varmasti Haukijärvelle. Osa oli muuttanut kylään jo vuosia aiemmin. Tuttuja nimiä muuttaneissa olivat myös tilallisen tytär Aino Ahola Mouhijärveltä, työmies Sulo Paavali Koivisto Pohjois-Pirkkalasta, palvelija Laura Saarinen poikansa kanssa Kihniöstä, työmies Aarne Armas Aaltonen Lohjalta, itsellisen poika Oiva Stenberg Ikaalisista sekä Toivo Mustajärvi vaimonsa kanssa Pohjois-Pirkkalasta. En kuitenkaan tiedä, muuttivatko he 1931 juuri Haukijärvelle.

Matti Aro ja Taavetti Kukkola täyttivät 70 vuotta, Aapeli Keskisellä tuli täyteen 80 vuotta. Kalle Mustajärvi tuli valituksi asutuslautakunnan varajäseneksi ja Töivö Mäkinen puolestaan luontaisetujen arvioimislautakunnan jäseneksi. Frans Mustasillalla ja Kalle Haukipäällä oli useita kunnallisia luottamustehtäviä. Yliviidanojalla pidettiin helmikuussa kinkerit. Lastenkodissa oli hengellisiä tilaisuuksia helmikuussa ja pääsiäisen aikaan. Peltolassa oli elokuussa hartaustilaisuus ja samalla pyhäkoulujen tarkastus. Nähtävästi kylässä toimi kaksikin pyhäkoulua.

Työväentalolla järjestettiin tansseja ja iltamia. Hämeenkyrön Sanomissa oli niistä mainokset tammikuussa, maaliskuussa, kesäkuussa kaksi kertaa, heinäkuussa, elokuussa kaksi kertaa, lokakuussa, marraskuussa ja joulukuussa. Urheiluseura Ryhti järjesti lisäksi urheilujuhlan ja mestaruuskilpailut kesällä. Lisäksi Ryhti järjesti syyskuussa karnevaalit Hiukkasissa.

Lastenkodille hankittiin ajelukärryt ja perunoita. Lisäksi siellä korjattiin ulkohuoneita ja rakennettiin saunaa. Sinne palkattiin myös apulaisjohtajatar ja palvelija. Alakansakoulu aloitti noihin aikoihin yhteisenä Jumesniemen kanssa. Johtokunnat pitivät yhteisen kokouksen tammikuussa. Valtuusto päätti sijoittaa alaluokat veistosaliin ja hankkia opettajalle asunnon Kalliopohjasta. Syyslukukausi kansakoulussa alkoi 24.8.

Muutakin kylässä tapahtui. Kannattaakin selata Hämeenkyrön Sanomia verkossa. Sen numerot ovat olleet tämän tekstin lähteinä.

Lopuksi muistutan vielä mahdollisuudesta lähettää sähköinen joulutervehdys Haukijärvi-sivuston kautta.

Tänä vuonna olen näissä teksteissä useamman kerran käsitellyt karttoja ja ilmakuvia. Tällä kertaa havaintoja kahdesta melko samaan aikaan ilmestyneestä kartasta, joissa näkyy Haukijärven alue tai ainakin suurin osa siitä. Olen lisännyt nuo kartat myös Linkkejä-sivulle. Hämeenkyrön kartta vuodelta 1929 on itselleni ollut hyvin tärkeä, kun sivuston tekstejä olen kirjoittanut. Nyt se on kaikkien nähtävänä Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa. Suomen taloudellinen kartta on vuodelta 1933. Se puolestaan on Dorian aineistoissa. En tarkemmin tiedä, miten kartoitusta tuohon aikaan tehtiin. Ilmakuvia ei noita karttoja piirrettäessä liene kuitenkaan ollut käytettävissä.

Kummankin kartan lukemista vaikeuttaa se, että niillä on ilmeisesti käytetty tilojen nimiä. Kuitenkin asuinrakennukset saattoivat kuulua vuokraajalle. Selvästi tällainen tilanne on Lamminkulman ja Viidanojankulman rajoilla olevalla Lammin tilalla, jonka asuinrakennus kuitenkin kuului Kalle ja Ida Huhtalalle. En tiedä, missä määrin aiemmin tehtyjä karttoja käytettiin apuna, niitähän kylästä on jonkun verran sekä maastokarttoina että tilojen lohkomiskarttoina. Vanhojen karttojen hyödyntämiseen viittaisi se, etteivät esimerkiksi kartan pellot ihan aina ole 20- ja 30-lukujen vaihteen tilanteen mukaiset.

Seuraavassa muutamia hvaintoja luettelonomaisesti:

- Sillanpään (Ihantola) ja Salomäen rakennukset lienevät todellisuudessa lähempänä toisiaan. Kolmas merkitty rakennus on Koivula, Salon mökkiä ei tuolloin vielä ollut.

- Nykyisen Luukonmäentien lähellä kulkevaa ojaa lienee karttojen teon välillä perattu, varhaisemmassa kartassa sitä ei oikein voi erottaa. Nimeä Ristelä en muista muualla nähneeni, ehkä taustalla on yhteinen virheellinen lähde.

- Myöhemmässä kartassa Heinoonkylän mökit saa järjestykseen, jos olettaa, että työväentalo ja Kanerva on piirretty kiinni maantiehen. Aiemmassa tämäkään ei oikein auta, ympyröitä näyttäisi olevan liikaa. 

- Mustasillan taloa en kartoilta löydä, taloudelliselle kartalle on merkitty mahdollisesti Poutala.

- Viitaniemi ja Kelhäjärvi ovat todennäköisesti tilojen nimiä. On mahdollista, että myös Palomäki- (1929 kartassa virheellisesti Palomaa) ja Kinkki-nimiset tilat muodostettiin, kun Estlander osti nuo alueet Hillulta. Selkeen, Haukipään, Palomäen ja Kinkin rakennuksiakin oli ainakin jossain määrin olemassa. Viitaniemessä oli vielä alkuperäisiä asukkaita, muissa lienee asuttu enemmänkin tilapäisesti. Santamäen pellot ilmeisesti puuttuvat kartalta.

- Suojan sijainti vuoden 1933 kartalla ihmetyttää. Vaikka mittakaavan ottaa huomioon, on se aika lailla maantiessä kiinni.

- Taloudellinen kartta jatkuu Mouhijärven puolelle, Hämeenkyrön kartta luonnollisesti ei.

- Ritala ei taida näkyä kartoilla vai onko vuoden 1933 kartalla siinä kohtaa piste?

- Virran Villen mökkiä ei näytä olevan taloudellisella kartalla, joten se on varmaan purettu jo aiemmin. Mustajärvenkulman tiestöä toivoisin jonkun seutua paremmin tuntevan kommentoivan.

-Onko vuoden 1933 kartassa jo Kaunisto pitäjien rajalla?

Vaikka edellä on kysymyksiä ja ehkä epäilyksiäkin karttoihin liittyen, suosittelen silti lämpimästi karttoihin tutustumista. Niistä saattaa paljastua uusia asioita omilta kotinurkilta.

Aatto Roitolla oli tapana tehdä merkintöjä Maatalouskalenteriin. Muutamia kalentereista on säilynyt, vuoden 1939 kalenteri niin, että merkintöjä on lähes koko vuodelle. Mistä merkinnät kertovat? Lähinnä maatilalla tehdyistä töistä. Vuodenaika vaikutti siihen, mitä kulloinkin piti tehdä. Mutta oli myös toistuvia tapahtumia, kuten maidon kuljettaminen meijeriin ja maitotilillä käynti. Mustajärvenkulman maitoja vietiin meijeriin yhteiskuljetuksena. Mahdollisesti kuljetusvuorojen määrä riippui maidon määrästä. Peltosaloon vuoro näytti tulevan kerran tai kahdesti kuukaudessa. Seuraavassa muutamia poimintoja Aatton merkinnöistä. Oikeinkirjoitusta on hiukan korjattu. 

2.1.1939 Käyntiin myllyssä

31.1.1939 Käytiin talkoissa ja plankettia täyttämässä

3.2.1939 Hakattiin puita, tehtiin silppuja, tällättiin myllypussi

7.2.1939 Avattiin savikuoppaa

16.2.1939 Ajettiin savea 18 kuormaa, tehtiin silppuja, oli paha ilma

2.3.1939 Ajettiin sontaa

3.3.1939 Ajettiin santaa maantielle

28.3.1939 Ajettiin tukkia, tuotiin heiniä

4.4.1939 Tapettiin sika, oli Taavetti Heikkilä tappamassa

25.4.1939 Laitettiin rysät järveen, hakattiin puita

4.5.1939 Nostettiin perunansiemen, tuotiin heiniä

12.5.1939 Levitettiin savea, ajettiin peltoja

24.5.1939 Tehtiin kärväs- ja aitatolppia, Aholassa hevonen touolla

26.5.1939 Tehtiin ohratouko, jyrättiin kevätviljamaita

2.6.1939 Istutettiin perunoita, yhtä ja toista

7.6.1939 Oltiin T. Peltomäessä oriin leikkauksella, tällättiin lihoja Mustalahden saunaan palvaukseen

13.6.1939 Tällättiin lehmät laitumelle, tyhjennettiin navetan karsinat

30.6.1939 Oltiin Selinin sahalla sahaamassa, J. Ahola kanssa

4.7.1939 Mullitettiin ja kaivettiin ojanpäitä, tehtiin sialle karsina

29.7.1030 Korjattiin heiniä 8 kri?, satoi iltapäivällä

4.8.1939 Leikattiin ruista

24.8.1939 Niitettiin kauraa

5.9.1939 Oltiin kotona riihellä

29.9.1939 Ajettiin heinäseipäitä, kynnettiin

4.10.1939 Korjattiin maantieosaa, kengitettiin hevonen

16.10 Suolattiin sianlihat, yhtä ja toista

11.11.1939 Korjattiin rekeä

27.11.1939 Tehtiin kuormapressua salpietarisäkeistä, oli paha ilma

7.12.1939 Tuotiin heiniä

12.12.1939 Käytiin maitokuskina

Kuvan on skannanut Kaija Valkama

Edellä oleva luettelo kertoo oman tilan töistä. Aatto kävi myös naapuritaloissa auttamassa talkoissa ja ilmeisesti myös palkkaa vastaan. Mainintoja on ainakin Mustalahdesta, Maakalasta, Sunilta, Peltomäestä, Kallioniemestä ja Aholasta. Hän lainasi toisinaan hevostaan muille, erityisesti Aholaan. Elämä ei kuitenkaan ollut pelkkää työtekoa. Kalenterissa on mainintoja käynneistä Pitkäniemessä, jossa veli oli töissä, ja Tampereella. Isänsä hautaa Aatto oli laittamassa kesäkuussa. Huutokauppaan, kutsuiltamiin sekä maito- ja tiekokouksiin piti myös osallistua. Onpa kalenteriin kirjattu yksi rokulipäiväkin.

Syksy 1939 oli raskasta aikaa. Lokakuun kahdeksantena päivänä Aatto merkitsi kalenteriin, että  neuvottelut Suomen ja Venäjän välillä olivat alkaneet. 14. päivä lokakuuta hän kertoi ensimmäisten reserviläisten ja hevosmiesten lähteneen reserviin. Marraskuun 16. päivä hän oli kyyditsemässä Kallioniemestä sotilaiden leipiä Irrille. Kuun viimeisenä päivänä hän totesi, että sota Suomen ja Venäjän välillä oli alkanut. Tämän jälkeen merkinnät kalenterissa vähenivät. Kun hän aiemmin kirjoitti päivän tapahtumista melkein jokaisena arkipäivänä, on koko joulukuussa kirjauksia vain neljä, nekin kaikki kuun alkupuolella. Sota toi muuta ajateltavaa.

Toivotan lukijoille hyvää itsenäisyyspäivää.

Viimeksi tutkimme lukusetelistä luku- ja kristinopintaitoja. Tällä kertaa jatketaan kirjoitustaidosta. Rippikirjassa oli sille oma sarakkeensa, ja merkintä tehtiin yleensä ripille päässeille. Kirjoitustaitokin arvioitiin neliportaisella asteikolla, joka Hämeenkyrössä näytti suurin piirtein seuraavalta: /, y, y., x. Niistä viimeksi mainittu oli paras. Alkuperäiset merkinnät kirjoitettiin käsin. Uusin digitoitu rippikirja on vuosilta 1902 - 1911. Jätän tarkastelusta pois 1885 ja sen jälkeen syntyneet, koska heistä useimmat olivat käyneet kansakoulua tai ainakin oppineet kiertokoulussa kirjoittamisen alkeet. Tutkimme vain niitä taloja ja mökkejä, jotka varmasti olivat nykyisen Haukijärven alueella. Pois jää näin iso määrä kyläläisiä, mutta otos on silti aika edustava.

Aloitetaan vanhan Haukijärven kahdesta talosta, Suojalta ja Pakkaselta. Josua ja Hulda Suoja olivat kirjoitustaitoisia, samoin talossa muutaman vuoden asunut Juho Nestor Hellman ja tämän poika Nestor Kasper. Miehillä taito oli paremmin hallussa kuin Huldalla. Hiukan huvittava yksityiskohta on, ettei pappi ole pitänyt Kerttu Lehtosalon kirjoitustaitoa parhaana mahdollisena, hän on saanut merkinnän y. tuohon sarakkeeseen. Muut Suojan maalla asuneet eivät ole saaneet sarakkeeseen merkintöjä. Pakkasen omistajat olivat kirjoitustaitoisia,useimmat heistä parhaalla arvosanalla. Mutta kirjoittaa osasivat myös meijerskat Sofia Rönnholm ja Sikke Saarelainen, työjohtaja Vilhelm Ankar sekä työnjohtaja Arndt Lindström ja hänen vaimonsa Vilhelmiina. On mahdollista, että joku hiukan kirjoittaa osannut työväkeen kuuluva piti tiedon taidostaan salassa.

Sitten Heinijärvelle. Viitaniemen miniä Lyydia Aaltonen osasi hiukan kirjoittaa. Valkamassa kirjoitustaitoinen oli 1880 syntynyt tytär Aina. Kalle Haukipää ilmoitti taitonsa vasta muutettuaan kotoaan Mäkelästä Haukipään torppaan. Opetteliko hän kirjoittamaan luottamustehtävien myötä vai eikö vain maininnut siitä aiemmin mitään? Muut Heinijärven torpparit eivät mahdollisesta kirjoitustaidostaan hiiskuneet. Tiedämme kuitenkin, että ainakin Ville Metsäraukola osasi kirjoittaa.

Herttualan kylään kuuluneessa Palomäessä oli kirjoitustaitoinen itsellisen vaimo Ida Palomäki. Muut sillä puolella Mustajärveä asuneet eivät ole merkintää saaneet. Kalkunmäen maalla asustaneista ainakin Vihtori Markus, Fanny (myöh. Haukipää) ja Kalle Emil Ihantola merkittiin kirjoitustaitoisiksi. Epäilemättä myös Kyröspohjaan merkitty,  kansanedustajana myöhemmin toiminut Frans Mustasilta osasi kirjoittaa. Pappi ei kuitenkaan ole hänen taitoaan tuohon aikaan noteerannut.

Parilassa kirjoitustaitoisia löytyi Pertulta. Juho ja Selma Perttu osasivat ainakin jonkun verran kirjoittaa. Talossa oli muutaman vuoden myös kirjoitustaitoinen piika Tyyne Järvinen. Frans Erkkilä oli niin ikään kirjoitustaitoinen. Pukarassa Taavetti ja Fanny Kallioniemi omasivat kirjoittamisen jalon taidon. Ojaniemen maalla muutaman vuoden asunut itsellinen Matti Nordlund kirjoitti myös. Kaarle Jooseppi Mustajärvi (myöh. Eskola) jaTaavetti Peltomäki osasivat hekin käyttää kynää.

Toistan vielä, että yllä on tarkasteltu vain ennen vuotta 1885 syntyneiden ja 1902 - 1911 kylässä varmasti asuneiden kirjoitustaitoa. Sitä tuskin koeteltiin lukusijoilla, joten asia taisi jäädä henkilön oman ilmoituksen varaan.