Blogi

Tällä kertaa lähdemme kulkemaan Uusi-Pukarantietä pitkin. Ilmakuvia on vuosilta 1948 ja 1956. Liikkeelle päästään Paikkatietoikkunassa. Jalonen, Koskela ja Kivimäki näkyvät kummassakin kuvassa. Rakennuksissa en havaitse suurempia muutoksia. Ehkä Kivimäkeen kuitenkin on tullut uusi rakennus. Katajistollekin lienee rakennettu jotain uutta. Poiketaan sitten Ritalantielle. Antilan uusi rakennus näkyy vuoden 1956 kuvassa. Uudet karjalaistalot ovat 1948 osittain rakenteilla, 1956 jo lähes valmiina. Palataan tämän jälkeen Uusi-Pukarantielle. Mäntysalon rakennukset taitavat näkyä molemmissa kuvissa miltei samanlaisina.

Metsätaipaleen jälkeen tulevat Koiviston pellot ja rakennukset. Tietääkö joku lukijoista, milloin Ida Varpaan talo rakennettiin?  Vanhat tilat Järvelä, Peltoniemi, Peltomäki, Vanha-Peltomäki, Mustalahti ja Mustajärvi näyttävät pysyvän kuvissa aika samanlaisina, tosin aluetta paremmin tunteva varmaan huomaa muutoksiakin. Valkamaan ilmestyy noiden vuosien välillä uusi rakennus, "taatanpirtti". Sitten Lopotinkulmalle. Lieneekö kuvauksen epätarkkuutta, mutta Aholassa näyttäisi olevan 1956 yksi rakennus vähemmän kuin 1948. Keskisen ja Ahosen rakennuksia en osaa erotella toisistaan. Toivottavasti joku lukijoista voi auttaa. Alueella näyttäisi olevan jotain rakenteilla 1948 ja valmiina 1956. Kallioniemi ja Ojaniemi näyttävät pysyvän muuttumattomina 1948 - 1956. Kurosen rakennuksia ei taida olla vielä 1948.

Siirrytään tämän jälkeen Mustajärven pohjoispäähän. Nyt on käytettävissä vain vuoden 1948 kartta. Kuvassa näkyvät  Kahila ja Paavola. Onko siinä myös yksi Musakan rakennus? Apua kaivattaisiin myös Palomäen ja Koivulan rakennusten selvittelyyn. Kierretään tämän jälkeen järven itäpuolelle. Metsäkirmo näkyy vuoden 1948 kuvassa, mutta 1956 kuvauksen raja kulkee juuri sen kohdalta.

Tällä kertaa olemme vaeltaneet Uusi-Pukarantietä ja Mustajärventietä pitkin. Paljon jäi katsomatta, metsät, pellot, muutokset maastossa. Sarja ilmakuvista päättyy tähän. Kommentteja, lisätietoja ja korjauksia toivon edelleen saavani, ja julkaisen niitä myös mielelläni. Osoite on sama kuin ennenkin:

Ennen kuin mennään varsinaiseen aiheeseen, muistutus, että galleriaan on tullut ja tulossa muutamia uusia kuvia. Kuvat kuuluvat Pentti Järvelän kokoelmiin ja niissä on erityisesti Mustajärvenkulman väkeä. Myös lastenkodin albumiin on tulossa pari uutta kuvaa Irja Keskisen kokoelmista.

Kuljetaanpa taas pitkin Haukijärven teitä vanhojen ilmakuvien avulla. Naskalille lähtevä tie näkyy ilmakuvissa selvästi. Naskalilla eivät kaikki rakennukset olleet ilmeisesti vielä valmiina 1948. Vuoden 1956 kuvaan niitä on tullut ainakin yksi lisää. Toivonkin, että karjalaistaloja hyvin tuntevat kommentoisivat talojen rakennusvaiheiden näkymistä ilmakuvissa. Mitä on tehty ensimmäiseksi, mitä jätetty myöhemmäksi?

Suojaa tarkastelimme kolme viikkoa sitten. Muistitieto (kiitos!) kertoo, että Haukijärven Urheilijoiden kenttä on ollut suunnilleen Pakarisen kaupparakennuksen kohdalla, siis Suojan talon ja kuivurin välisellä alueella. Molemmat ilmakuvat ovat hiukan epäselviä tältä osin, ja 1948 ei kenttää todennäköisesti vielä ollut olemassa. Käännytään sitten kulkemaan Suojalta kohti Häijäätä. Hiirikallionmäki näkyy molemmissa kuvissa, sen jälkeen on siirryttävä käyttämään 1956 ilmakuvaa. Taas toivoisin lukijoilta apua, jotta hävinneet Antilan ja Valkaman rakennukset voitaisiin nimetä tarkemmin. Ainoana edelleen olemassa oleva Petteri erottuu ylempänä. Pitemmällä kuva ei tarjoa suuria yllätyksiä. Metsärannan rakennuksia oli valmiina jo 1948.  Niemenkylän taloista viimeinenkin, Kaunisto, oli palanut jo 1947. Kuvassa erottuvat Ryhdin saunan luona ollut pitkä laituri sekä Anttilan torpan mailla ollut lato, jossa muistitiedon mukaan pidettiin tanssit, kun Ryhdin sauna valmistui 1950.

Palataan tämän jälkeen Suojan ristille. Alakoulurakennuksen jatkamisen huomaa vertaamalla vuosien 1948 ja 1956 kuvia. Jatketaan tällä kertaa Hahmajärventietä pitkin. Lastenkodin rakennuksissa en huomaa isompia muutoksia mainittujen vuosien välillä. Eivätkä vanhat silmäni havaitse sellaisia muutenkaan tuon tien varressa tai Kivelän suunnalla. Nykytilanteeseen verrattuna joitakin rakennuksia on purettu ja joitakin uusia rakennettu, mikä on luonnollista, kun aikaa on kulunut noin 70 vuotta. Kauniston paikkeilla näkyy vuoden 1948 kuvassa iso vaalea alue, jota seuraavassa kuvassa ei enää ole.

Seuraavalla kerralla käännymme Uusi-Pukarantielle. Palaan näiden tekstien pariin kuitenkin vasta kahden viikon kuluttua.

Alkuun vetoomus, joka ei liity mitenkään otsikkoon. Jos tätä lukee joku, jolla on muistikuvia 40-luvulta Haukijärven lastenkodilta, toivon hänen ottavan yhteyttä sähköpostiosoitteeseen

.

Sain yhteydenoton eräältä henkilöltä, jonka sukulainen oli tuolloin lastenkodissa.

Sitten varsinaiseen aiheeseen. Aiemmin kerroin Frans Heinon vaiheista. En kertaa niitä tässä sen pitemmästi. Totean vain, että hänen jälkensä Yhdysvalloissa päättyvät vuoden 1920 väestönlaskentaan. Hänen vaimonsa ja lapsensa asuivat tuohon aikaan Ylöjärvellä. Jokin aika sitten tein hakuja Siirtolaisinstituutin siirtolaisrekisteristä (tarkempien tulosten näkeminen maksullista). Katsoin myös, löytyisikö Heinoista mitään. Hiukan yllättäen Venäjänsuomalaiset vainouhrit-tietokannasta löytyi 1876 syntynyt Frans Juhonpoika Heino. Tietokanta perustuu Eila Lahti-Argutinan kirjaan Olimme joukko vieras vaan, joka on julkaistu 2001.

Mitä tietokanta sitten tiesi Frans Heinon kohtalosta? Hän oli tullut USA:sta 1922 ja oli työskennellyt suksitehtaan puuseppänä Petroskoissa. Hän oli VKP:n jäsen. Hänet vangittiin heinäkuussa 1938, tuomittiin lokakuussa 1938, ammuttiin samassa kuussa Petroskoissa ja rehabilitoitiin 1989. Kaikki tuo voisi sopia Haukijärveltä lähteneeseen Frans Heinoon. Mutta syntymäpaikaksi merkitty Petälä, Suomi ei kyllä avaudu. Se voi tietysti viitata vaikka Petäjäveteen tai sitten olla täysin virheellinen kirjaus.

Kysyin venäjänsuomalaisten kohtaloita tutkineelta Aimo Ruususelta Frans Heinosta. Hänellä ei kuitenkaan ollut tästä enempää tietoa. Hän muistutti, että Frans Heino-nimisiä oli tuohon aikaan Venäjällä useampia. Samaa on todettava myös Yhdysvalloista. Ruusunen vihjasi Punainen Karjala-lehdessä 1935 ilmestyneestä lehtikirjoituksesta, joka todennäköisesti liittyy edellä mainittuun Frans Heinoon. Ainakin ikä on oikea. Muutoin teksti on sitä, mitä lukijoille on haluttu kertoa. Ehkä kuva kuitenkin on oikea? Tarvittaisiin siis Frans Heinon valokuva muusta yhteydestä.

Sinänsä ei olisi ihmeellistä, että joku Haukijärveltä lähtenyt olisi siirtynyt Amerikan mantereen kautta Venäjälle. Muutaman kohdalla olen tällaista epäillytkin. Toivotaan, että jotain heidän kohtaloistaan selviää, kun Kansallisarkisto saa venäjänsuomalaisiin liittyvän projektinsa valmiiksi.

Sivusto päivittyy seuraavan kerran kahden viikon kuluttua.

Viidanojankulman ilmakuvista on tullut paljon lisätietoa, kiitos siitä. Aloitetaan siis sieltä. Tien alussa oikealla puolella näkyvä rakennus oli tosiaan Pakkasen riihi. Se oli osittain hirrestä tehty. Lautarakenteisessa osassa oli puimakone. Jo ennen riihtä näkyy vuoden 1956 kuvassa seiväskatos. Tie Kukkolaan on kulkenut ilmeisesti kolmesta eri kohdasta. Vielä 20-luvulla se kulki Pakkasen peltojen läpi. 30-luvulla se siirtyi kauemmas kartanosta, metsikköön Viidanojantien varressa. Kyseessä oli aluksi kärrypolku, mutta lopulta sitä pystyi ajamaan myös autolla. Todennäköisesti 40-luvulla Kukkolaan tehtiin tie vanhalta Häijääntieltä. Yliviidanojan rakennuksista tien toisella puolella oli riihi. Myös saharakennus näkyy kuvassa muiden rakennusten eteläpuolella. Antinarontien itäpuolella näkyy 1948 kuvassa Hakalan vanhoja rakennuksia. Samoin näkyvissä on Palolan navetta, joka paloi 1949.

Pakkasella oli paljon rakennuksia. Niissä näyttää tapahtuneen myös muutoksia vuosien 1948 ja 1956 välillä. Rakennuksista on useita valokuvia galleriassa. Tässä valokuvassa on nimetty rannan lähellä olleita rakennuksia. Kuva on otettu vuoden 1946 aikoihin. Kaikkien ilmakuvan rakennusten nimeäminen lienee melko vaativa tehtävä. Pakkasella oli lisäksi rakennuksia muualla kylässä. Nämä olivat yleensä suulirakennuksia. Niitä oli esimerkiksi Märrin aukealla, Naskalin lähellä, Haukijärveen laskevan ojan lähellä ja Viidan lähellä. Myös Pakkasen kuivuri näkyy kuvissa.

Suojan kuvissa on aika isoja eroja vuosina 1948 ja 1956. Ensimmäisessä kuvassa rakennuksia ja muuta on paljon. Ne ovat kuitenkin hiukan kauempana Suojasta, joten luultavasti osa talon rakennuksista on jo puretttu. Kuvassa taitavatkin näkyä paikalla toimineet sahat ja niihin liittyvää materiaalia. Toisessa kuvassa jäljellä on vain Suojan pisimpään säilynyt rakennus. Mahdollisesti kuvassa näkyy myös alueella säilytettyjä yhteisiä koneita. Ja taas pari kysymystä lukijoille: Missä tarkalleen oli Haukijärven Urheilijoiden kenttä? Suojalta koululle päin näkyy jotain aika säännöllisen muotoista. Oliko kentän paikka siinä? Kuinka monta rakennusta Suojalla oli 1945? Osa vanhassa valokuvassa näkyvistä oli varmaankin purettu jo aiemmin.

Sivusto päivittyy seuraavan kerran kahden viikon kuluttua.