Blogi

Sivuston galleriassa on paljon kuvia Viidanojan perheestä. Monet kuvista ovat varsin hyvälaatuisia ja kertovat elämästä Haukijärvellä. Siispä tällä kertaa hiukan Julius Alfred ja Elina Matilda Viidanojan vaiheista ennen kuin he tulivat Pakkaselle. Kyläläiset kutsuivat heitä Apsuksi ja Tiltaksi, paikallinen kieli kun ei oikein hienompiin kirjaimiin taipunut.

Alfred syntyi Alaviidanojan torpassa huhtikuussa 1885. Hän oli viidestä aikuiseksi eläneestä lapsesta nuorin. Elämä Kalle-isän, Amanda-äidin ja sisarusten kanssa lienee sujunut tuon ajan torpparityyliin. Ainakaan rippikirja ei kerro heistä mitään muuta. Asiat muuttuivat 1890-luvun lopussa. 1898 torppan tuli uusi isäntä. Kaksi vanhempaa sisarusta muutti pian tämän jälkeen Pirkkalaan, jonne Alfred seurasi heitä 1901. Hän oli päässyt ripille edellisenä vuonna. Perheen äiti kuoli 1900. Isä kohtasi matkansa pään 1906 elettyään sitä ennen joitakin vuosia itsellisenä.

Matildan syntyessä marraskuussa 1883 hänen isänsä oli renkinä Uskelan Heiskalla. Juho ja Sofia Ojalalla oli neljä lasta, joista Matilda oli toiseksi vanhin. Seuraavaan rippikirjaan perhe merkittiin itsellisiksi Heiskalle. Tarkemmin ei Juho Ojalan ammattia ole kerrottu. Matilda pääsi ripille 1899, mutta jo edellisenä syksynä hän meni piiaksi Myllymäen Eljaalaan. Vuoden 1899 marraskuussa hän siirtyi Pirkkalaan. Juho Ojala eli vuoteen 1927 ja Sofia Matilda vuoteen 1938.

Matilda työskenteli Pirkkalassa ensin Korvolan Jaakolassa. Sieltä hän siirtyi piiaksi Penttilän Haukkalaan 1900. Alfred tuli sinne rengiksi seuraavana vuonna. On todennäköistä, että nuoret tutustuivat palveluspaikassaan. Heidät vihittiin 1904 Pirkkalassa. Armas Alfred syntyi samana vuonna. Hänet kastettiin Hämeenkyrössä, kummeina toimivat Isak ja Henriika Heiska. Alfred ei ilmeisesti vuoden 1905 puolella enää työskennellyt Haukkalassa, sillä hänet merkittiin rippikirjassa irtolaiseksi. Sukunimi Alaviidanoja lyheni siinä vaiheessa Viidanojaksi. Mahdollisesti perhe tuli jo tuolloin Hämeenkyröön, vaikka siirsi kirjansa vasta seuraavan vuoden loppupuolella. Silloin he asettuivat Pakkaselle.

Tällä kertaa liikuttiin vain lyhyitä matkoja. Alfred oli melkein koko elämänsä haukijärveläinen. Matilda puolestaan asui vain kuusi Pirkkalan vuottaan kotikuntansa ulkopuolella. Haukijärvellä vuosia kertyi yli 50.

Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen (SSHY) jäsensivuille on digitoitu Hämeenkyrön seurakunnan rippilapsien luettelot vuosilta 1803 - 1919. Kyse on siis rippikoululaisista. Kun seurakunnan rippikirjat yltävät vuoteen 1911, kävin rippilasten luetteloita läpi vuosilta 1912 - 1919. Seuraavassa on poimittu ne Haukijärvellä jossain vaiheessa asuneet rippikoululaiset, jotka tunnistin luetteloista 1915 - 1919. Tällä kertaa en laita linkkejä, vaan jätän lukijat etsimään heidät sivustolta.

Tuohon aikaan näyttää olleen niin, että tytöt pääsivät ripille keväällä tai alkukesällä, pojat puolestaan syksyllä. Muistelen, että rippikoulua käytiin sekä syksyllä että keväällä, mutta en ole varma, oliko tuolloin niin. Myös ulkoseurakuntalaisia pääsi ripille Hämeenkyrössä. Heistäkin muutama liittyi kylään. Mahdollisesti Yrjö Andersson asui isovanhempiensa luona Kinkillä.

Päivämäärät alla kertovat, milloin nämä lapset "rippikoulun käytyänsä, uudistivat kasteensa liiton ja kävivät ehtoollisella Hämeenkyrön kirkossa".

1915

Aina Kustaava Lahtinen Pakkaselta, Ida Martta Linnusmäki, Tekla Lydia Mustajärvi ja Lempi Johanna Leivo 13.6.1915

Väinö Johannes Laaksonen, Frans Vihtori Rintala, Martti Edvard Antila, Huugo Arttur Selkee, Frans Yrjö Kukkola, Paavo August Kahila ja Iivari Mikael Mäkinen 26.9.1915

1916

Tyyne Jokinen, Martta Sofia Pettersson, Martta Johanna Koivisto, Iida Lyydia Yliviidanoja, Hilda Pauliina Mäenpää, Elsa Vilhelmiina Mäkelä, Selma Amanda Erkkilä ja Saara Amanda Söderling 4.6.1916

Eino Viitaniemi, Vilho Edvard Kanerva ja Frans Malakias Niemi 29.10.1916

1917

Hilma Martta Rajala ja Katri Johanna Ahonen 10.6.1917

Väinö Oskari Rintala, Niilo Einari Lamminsivu, Huugo Rikhard Kukkola, Arvo Nikolai Kahila, Lauri Vilhelm Mustasilta ja Vihtori Matias Mäensivu 21.10.1917

1918

Naima Lyydia Antila, Fanni Viitaniemi ja Anna Olga Yliviidanoja 16.6.1918

Toivo Ilmari Mäkinen, Sulo Paavali Linnusmäki, Paavo Viljam Alaviidanoja, Yrjö Vihtori Mustajärvi, Eerik Salomon Kanerva, Lauri Vilhelm Niemi ja Tyyko Vihtori Nieminen Pirkkalan Pispalasta 13.10.1918 sekä Yrjö Vilhelm Andersson Pirkkalan Pispalasta 2.11.1918

1919

Sylvi Kyllikki Mäkelä ja Kerttu Katariina Erkkilä 8.6.1919

Otto Hesekiel Söderling ja Taavetti Jalmari Rajala 5.10.1919 sekä Kalle Jooseppi Anttila 29.11.1919

Korjattakoon lopuksi vanhaa blogitekstiä. Hanna Haukipään (myöh. Kanerva) rippikoulukuva lienee vuodelta 1920 tai 1921, hänen ikäisiään ei vielä ollut rippikoulussa 1919. Kuten tämän päivän rippikoululaiset, myös nämä yli 100 vuotta sitten ripille päässeet katselivat odottaen tulevaisuuteen. Hetken tallentavien valokuvien määrä toki on nykyisin aivan erilainen.

Verkossa on jo jonkin aikaa toiminut Helsingin ja Espoon seurakuntayhtymien Hautahaku-palvelu. Se on laajentunut kattamaan myös Hyvinkään, Seinäjoen, Tampereen, Vaasan ja Ylöjärven seurakuntien tai seurakuntayhtymien hautausmaat. Haku kertoo haudan sijainnin eräin poikkeuksin. Haukijärveä tutkivalle erityisesti Tampereen ja Ylöjärven hautausmaiden mukaan saaminen on selkeä parannus. Kun lisäksi Facebook-ryhmään "Suomen kirkkoja ja hautausmaita" on kuvattu Tampereen hautoja kattavasti (vuosina 2014 - 2016), ja Ylöjärveäkin kohtuullisesti, olen nyt löytänyt molempia palveluita yhdessä käyttämällä usean entisen kyläläisen hautakivestä kuvan. Hautakivissä on yleensä tarkka syntymäaika, jonka avulla pystyy varmistumaan, että kyse on oikeasta henkilöstä. Hautahaku-palvelussa on vain syntymä- ja kuolinvuosi, eikä kaikista niitäkään. Lisään tietoja entisten kyläläisten kuolinvuosista sivustolle tulevina viikkoina.

Jos olet vieraillut sivuston galleriassa hiljattain, olet ehkä huomannut mielenkiintoisen valokuvan, jossa näkyy ambulanssi. Se on kutsuttu Haukijärvelle noutamaan Matilda Viidanojaa sairaalaan. Kuva lienee 50-luvun puolivälistä. Kuvaa katsoessani mietin, milloin itse olen nähnyt ensimmäisen kerran ambulanssin kylässä. Muistikuvani menee kyllä 60-luvun puolelle. Ja auto on siinä pääväriltään valkoinen, liekö sitten myöhempää vaikutusta. Kuvan ambulanssi taitaa olla punainen, ja se on kuulunut Hämeenkyrön kirkonkylän VPK:lle. Kuulisin mielelläni lukijoiden muistikuvia tästä autosta ja sen ajoista Haukijärvellä.

Viimeksi kirjoitin Oskari Kirkkomäen vaiheista. Kuten sivustolla todetaan, muistitieto kertoo hänen olleen kaivontekijä. En aikanaan huomannut kysyä muistelijalta tarkemmin tästä, eikä kysyminen ole enää mahdollista. Mutta jollakin lukijalla voi olla asiasta tarkempaa tietoa. Kaivoiko Kirkkomäki kaivoja vai katsoiko hän niiden paikkoja? Aiemminhan monet uskoivat, että kaivolle voi löytää oikean paikan käyttämällä apuna pajunvitsaa tai vastaavaa. Taisipa isänikin kokeilla hommaa joskus. Kaivonkatsojia on kylässä varmaan ollut aikojen saatossa useampia. Tiedot heistä ovat tervetulleita joko palautelomakkeella tai sähköpostilla.

Sivusto päivittyy seuraavan kerran kahden viikon kuluttua.

Oskari syntyi huhtikuussa 1891 Hattulassa. Hän oli toinen kaksospojista, joista veli Kalle kuoli 1897. He olivat vanhempiensa ensimmäiset lapset. Perhe asui Hyrvälän Pirttilän Saviojan torpassa, josta muutti 1902 Kalvolaan. Isä Juho Oskari Heikinpoika oli syntyisin Kalvolasta, äiti Matilda Antintytär oli syntynyt Rengossa, mutta asunut lapsuutensa Saviojalla. Kalvolassa perhe asettui Kutilan Kirkkomäen torppaan. Rippi- ja henkikirjojen mukaan Oskarilla oli Kallen lisäksi ainakin kolme veljeä ja kaksi sisarta.

Torpparin töiden lisäksi Juho Oskari toimi joitakin vuosia 1910-luvun lopussa myös Kalvolan pappilan vuokraviljelijänä. Torppansa hän lunasti 1921. Ilmeisesti Juho Oskaria sanottiin Oskariksi, ja joissakin lähteissä isää ja poikaa onkin vaikea erottaa toisistaan. Henkikirjan mukaan kuitenkin torpparina toimi 1920 juuri Juho Oskari. Joka tapauksessa nuorempikin Oskari asui Kirkkomäessä, avioitui 1912 ja ensimmäisen lapsi syntyi 1914. Vaimo Tilda oli lähtöisin saman kylän Lammintaustan torpasta. 

Lainhuudatuskorttien perusteella näyttäisi siltä, että Juho Oskari ja Matilda ostivat Ylinen Jaakkola-nimisen tilan Juupajoelta 1924 (tai ainakin saivat lainhuudon tilaan silloin). Nuorempi Oskari perheineen jäi vielä Kalvolaan. Tila Juupajoella vaihtoi omistajaa, kun  Oskari ja Tilda ostivat sen 1928. He eivät viihtyneet siellä kovin pitkään, vaan ostivat Ikaalisten Miettisten kylästä Leppimäki-nimisen tilan 1940. Heillä oli silloin kolme tytärtä ja yksi poika. Vaimo Tilda kuoli jo 1943. 50-luvun alussa yksi tyttäristä aviomiehensä kanssa osti tilan itselleen. Myös toinen tytär oli avioitunut Ikaalisiin. Poika asui ainakin Ylöjärvellä, ja vanhin tytär verkkolähteen mukaan Akaassa.

Oskari muutti 1953 Ikaalisista Hämeenkyrön Heinijärvelle. Seuraavan vuoden joulukuussa hänet kuulutettiin avioliittoon Ida Huhtalan kanssa. Emme tiedä, missä he olivat kohdanneet. Ehkä Oskari etsi itselleen sopivaa tilaa Hämeenkyröstä. On myös mahdollista, että puhemies saattoi kaksi leskeä yhteen. Oskarin ja Idan viimeiset vaiheet eivät ole tiedossa.

Lähteinä on linkkeissä mainittujen lisäksi käytetty Kalvolan ja Hattulan kirkonkirjoja (SSHY:n jäsensvuilla), Matilda Kirkkomäen kuolinilmoitusta Aamulehdessä 27.11.1943, Hämeenkyrön Sanomien numeroita 1953 - 1954 ja Ikaalisten lainhuudatusrekisterikortteja Kansallisarkiston sisäisessä verkossa.