Blogi

Paria viikkoa sitten kirjoitin Poutalasta 1800-luvulta. Samassa yhteydessä törmäsin nimeen Halla. Henkikirjasta Juho Halla perheineen löytyy ainakin vuodelta 1851. Hänen kerrotaan olleen köyhä itsellinen Suojalla. Hänellä oli tuolloin vaimo Ulla ja neljä lasta. Halla-nimellä hän esiintyy myös todistajana tuomiokirjoissa ainakin 1843 ja 1849. Kirkonkirjoissa sukunimeä näkyy vain 1845 tyttären kasteen yhteydessä. Niistä kuitenkin selviää, että Juho oli ensin renkinä Suojalla ja Pertulla ja sen jälkeen itsellisenä Haukijärvellä, todennäköisesti Suojalla. 1851 alkavassa rippikirjassa perhe on selvästi merkitty itselliseksi Suojalle. Juho kuoli 1868, kolme vuotta myöhemmin kuin vaimo Ulla. Näillä vähäisillä tiedoilla arvelisin, että perhe on asunut Hallan mökissä Suojan maalla.

Jossain yhteydessä olen miettinyt myös toista Hallan perhettä mahdollisesti nykyisen Haukijärven alueella asuneeksi. Kyse on myöhemmastä tapauksesta. Perheet eivät nähdäkseni olleet sukua keskenään, eikä asuinpaikkakaan liene ollut sama. Taavetti Halla sai sukunimensä ollessaan Suoniemellä sotilaana. Nimi jäi käyttöön sotilasuran jälkeen. Vuonna 1881 alkavassa rippikirjassa Taavetti ja Anna Hallan perhe on merkitty Kyröspohjan Potilan itselliseksi samalle sivulle kuin Mustasillan asukkaat. Sama toistuu kahdessa seuraavassa rippikirjassa. Se ei todista, että he olisivat asuneet Mustasillan rakennuksissa tai naapurissa, mutta ei asuminen Haukijärvellä täysin mahdotontakaan ole. Tosin lasten kummit olivat Kyröspohjasta. Perheen tyttäristä kaksi oli 1900-luvun alussa Pakkasella töissä.

Ensimmäinen Hallan perhe asui Suojan maalla, toisen asuinpaikasta ei ole varmuutta. Pakkanen, Suoja, Poutala, Halla. Sääilmiöt ovat kiinnostaneet myös esivanhempiamme.

Sitten vielä hiukan vuoden 1950 väestönlaskennasta Yhdysvalloissa. Jäi harmittamaan, että hakupalvelun linkit toimivat vähän miten sattui. Siksi yritin löytää tietoja myös FamilySearchin kautta. Se on ilmainen palvelu, mutta vaatii kirjautumisen. Ilmeisesti on kuitenkin niin, että sinne on syötetty vasta osa vuoden 1950 väestönlaskennasta. Onnistuin löytämään sieltä kaksi haukijärveläistä, Hulda Kiven (os. Koivisto) ja Juho Heinon perheineen. Palataan asiaan, kun tiedot ovat palvelussa kokonaisuudessaan.

Sivusto päivittyy seuraavan kerran kahden viikon kuluttua.

Selasin digitoituja tuomiokirjoja 1800-luvulta ja törmäsin tähän tapaukseen. Siinä itsellinen Jeremias Heikinpoika Poutalaa ja tämän vaimoa Kustaava Matintytärtä Hämeenkyrön Haukijärveltä syytettiin 1863 luvattomasta viinanmyynnistä. Syytteessä nyt ei ole mitään kovin erikoista, vastaavia tapauksia löytyisi myös sivuston tarkastelemalta ajalta. Kaiken lisäksi Jeremias ja Kustaava vapautettiin syytteestä. Uutta ainakin itselleni on sukunimen tapaan käytetty Poutala jo tuossa vaiheessa. Aiemmin olin yhdistänyt sen 1900-luvun alkuun.

Ensin hiukan Jeremiaksesta (henkikirjoissa joskus myös Miia) ja Kustaavasta (Stava). Jeremias syntyi 1815 Tokosten Joenmaan torpassa, Kustaavalle puolestaan on rippikirjoissa merkitty vain syntymävuosi 1821. Hän oli Sirkkalan Sirkalle syntynyt Kustaava Magdalena Matintytär, jonka nimi oli unohtunut kastettujen luettelosta, mutta jota pystyy seuraamaan rippikirjoista Sirkalta Suutarlaan. Joka tapauksessa he olivat vihittäessä 1844 molemmat palveluksessa Kalkunmäen Suutarlassa. Lapsia heille syntyi ainakin kolme. Suutarlasta heidän tiensä kulki Metsätiipiän, Soron ja Märrin kautta Kalkunmäen itsellisiksi. Perhe oli itsellisenä myös Kirmolla, Purtulla, Maatialassa, mahdollisesti Palomaassa ja lopulta vuodesta 1861 Suojalla. Vuonna 1865 alkavassa rippikirjassa Jeremiakselle on jälkikäteen lisätty sukunimi, Pesä. 1881 hänelle on merkitty ammatiksi muurari. Kumpikin kuoli 1894 edelleen Suojan itsellisenä.

Kirkonkirjoissa ei Jeremiaksella esiinny sukunimeä Poutala. Henkikirjassa nimi näkyy tuon oikeusjutun vuonna 1863  ja seuraavana. Voisi siis otaksua, että Poutalaa on sukunimen tapaan käytetty lyhyen aikaa 1860-luvulla, ja nimi on sen jälkeen muuttunut muurarille sopivaksi Pesäksi. Suoja (Suojanen) ja Pakkanen ovat vanhoja nimiä, ne näkyvät kirkonkirjoissa jo 1700-luvun alkupuoliskolla. Poutala ei ollut talo, vaan itsellisen pieni mökki. Oliko se kuitenkin paikannimi, kenties vanhakin vai leikittelivätkö kyläläiset nimillä, kun Jeremias rakensi mökkinsä? Rakensiko hän sen vai oliko paikalla jo ennestään itsellisasumus, jota sanottiin Poutalaksi? Kysymyksiin ei ole toistaiseksi vastauksia, mutta toivottavasti niitä joskus löytyy.

Sivusto päivittyy seuraavan kerran kahden viikon kuluttua.

Mutta ei Suomessa, vaan Yhdysvalloissa. Tiedot on digitoitu hiljattain, ja katsomme tällä kertaa, mitä kuului Haukijärveltä Amerikkaan muuttaneille. Tiedot eivät siis sisällä Kanadan puolella asuneita. Ja kuten aina näissä indeksoinneissa, jonkun nimi on voinut  muuttua tunnistamattomaksi. Edellä olevan linkin sivusto antaa hakutuloksia eikä yksittäistä väestölaskennan sivua näyttäisi pystyvän sen kautta avaamaan tai linkittämään. Hakutulosten järjestyskin näyttää vaihtelevan, joten tekstissä mainittu vaihtoehto ei välttämättä pidä paikkaansa. Näillä huomautuksilla toivotaan parasta ja katsotaan, keitä entisiä kyläläisiä pystymme löytämään USA:sta 1950.

Hulda Kivi (os. Koivisto, myöh Maatiala l. Mattila) asui puolisonsa Uno Kiven kanssa Minnesotan St. Louisissa (ensimmäinen vaihtoehto). Ilmeisesti he olivat luopuneet maanviljelystä, sillä Unon ammatiksi on merkitty sanomalehden tilaushankkija.

Kalle Laksoa (Selkee) en onnistunut luetteloista löytämään. Hänen perheensä (linkin vaihtoehdoista seitsemäs) siellä kyllä on. Kalle oli ilmeisesti kuollut jo 1946. Tytär Vienon ammatista en saa selvää, poika Kalle (Charles) oli isänsä tapaan puuseppä.

Uno Lakso (Selkee) asui vaimonsa Ainon kanssa niin ikään Queensissä New Yorkissa (linkin kuudes). Hän oli ammatiltaan puuseppä rakennusalalla. Aino Lakso työskenteli hierojana.

Väinö Selkee  asui vaimonsa, poikansa ja tyttärensä kanssa New Yorkin Queensissä. Valitse linkin vaihtoehdoista viides. Väinö oli puuseppä, tytär Helvi näyttäisi työskennelleen YK:ssa.

Anna Venäläinen (os. Koivisto) asui Baltimoressa Marylandissa tyttärensä Marthan kanssa. Valitse linkin ensimmäinen vaihtoehto. Hän oli yksityiskodissa kokkina.

Martta Manelius (os. Koivisto) oli sairaalahoidossa, kuten miehensäkin Linkin vaihtoehdot 17 ja kolme.

Kalle Koivisto lienee tämän linkin seitsemäs. Hän asui St. Louisissa Minnesotassa. Hän oli jäänyt leskeksi. Hänen ammatikseen on merkitty kuljetusliikkeen esimies.

Jeremiah Mckey löytyi Lakesta Illinoisista Linkin 12. vaihtoehto. Ammatiltaan hän oli hammaslääkäri.

Ida (os. Mustajärvi) ja Juho Heinonen asuivat Ontonagonissa Michiganissa. Linkin viides. Heille ei ole merkitty ammatteja, ehkä he olivat jo eläkkeellä.

Juho Heinon perheineen löydämme Clatsopista Oregonista. Linkin toinen. Juho oli varastonhoitajana kaupassa, lapset Väinö ja Toivo maatilan töissä.

Tällä kertaa käydään hiukan lainaamassa naapurin puolelta. Mouhijärven, Suodenniemen, Lavian ja Kankaanpään paikallislehti Paikallissanomat julkaisi 1935 juttusarjan otsikolla "Mitä sananlaskumme kertovat". Osia oli useampia, ja ainakin osan niistä oli kirjoittanut Kaarle Laitakari. Osa sananlaskuista on tuttuja, osaa en ole kuullut aiemmin. Lainaan tähän viisi lausahdusta, jotka liittyvät jollakin tavalla juhannukseen.

"Ei oo nähty tähäätöntä helluntaita eikä jyvätöntä juhannusta." Uskoisin, että tämä liittyy syysrukiiseen. Mielikuva lapsuudesta kertoo, että ruis oli juhannuksen aikaan jo pitkää, ja silloin pelättiin myös juhannushallan voivan tuhota sadon. Korjatkaa, jos olen väärässä.

"Joka ei juhannuksen aikaan puhteita valvo, ei se taloansa hyvin asu." Kesä oli maanviljelijälle kiireistä aikaa, työtä oli paljon. Juhannusta kai kuitenkin vietettiin juhla-aikana, jolloin oli häitä  ja tavattiin naapureita ja sukulaisia. Liittyykö sananlaskuun ajatus juhannushallan torjumisesta? Artikkelissa ei ole tästä tarkemmin.

"Juhannuskasi on se, joka lantut kasvattaa." Lantun taimet lähtivät kasvuun juhannuksen aikaan?

Papu oli kylvettävä niin harvaan, että "lammas karittoineen mahtuu juhannuksen aikaan makaamaan taimien välissä". Tarkoittaako sanonta papua vai hernettä, josta haukijärveläiset käyttivät nimeä papu? Kertokaapa tietävämmät, mitä neuvolla tarkoitetaan.

Lopuksi kaikille tuttu: "Kun ennen juhannusta sataa, sataa laariin; kun jälkeen juhannuksen sataa, sataa laarista pois." Toivotaanpa siis heinäpoutia.

Ikäisteni lapsuudessa kasvatuksessa viljeltiin paljon erilaisia sananlaskuja. Joskus olen jopa inhonnut monia niistä. " Pane lapsi asialle ..." Nykyään pystyn hymyilemään vanhoille sanonnoille.

Toivotan kaikille lukijoille aurinkoista juhannusaikaa.