1900-luvun alun henkikirjoissa kerrotaan ihmisistä monenlaisia asioita. Tänään pysähdyin ihmettelemään saraketta "Muita vakituiseen työhön ei kiinnitettyjä henkilöitä", joka jakautui kahteen osaan sen mukaan oliko henkiöllä oma asunto vai ei. Tuo herättää monia kysymyksiä. Mitä tarkoitti oma asunto? Perustuiko tieto henkilön omaan ilmoitukseen vai johonkin muuhun? Rehellisesti täytyy myöntää, ettem tiedä vastauksia kysymyksiin. Lähestytään asiaa tutkimalla vuosien 1915 ja 1920 henkikirjoja Haukijärven osalta. "Muut vakituiseen työhön ei kiinnitetyt" olivat ihmisiä, jotka eivät olleet talollisia, torppareita, talojen muonarenkejä, renkejä tai piikoja. He elättivät itsensä käsityöläisinä, eri työnantajien palveluksessa työskentelemällä tai olivat työhön kykenemättömiä. Joukossa oli myös muualla asuvia.
Taavetti ja Hilma Antila, Hilma myös leskenä, asuivat molemmissa henkikirjoissa omassa asunnossaan, samoin Rintalat. Kalle ja Miina Valkama sekä Frans Mäksien perhe tulivat Haukijärvelle omiin mökkeihinsä vasta jälkimmäiseen henkikirjaan. Erikoisempi on Manda Tuomiston tilanne. 1915 hän asui omassa asunnossaan, 1920 sen sijaan ei. Tuskin hän mökistään silti mihinkään siirtyi. 1919 kuollut Eeva Juhontytär on myös merkitty 1915 omillaan asuvaksi. Ei ole tiedossa, mihin hän Anttilasta siirtyi. Pakkasen ja Suojan rakennuksissa asuneilla ei omaa asuntoa ollut. Heitä olivat 1920 esimerkiksi Viidanojan, Laaksosen, Kullan, Poutalan ja Pajusen perheet sekä Ida Kalliomäki (Kallio) poikansa Erkin kanssa.
Muodollisesti Heinijärven kylään kuuluneissa oli lähinnä torppareita, joilla oli oma sarakkeensa. Erland Viitaniemi mainittiin 1920 ilman omaa asuntoa olleena, Juho ja Linda Lehtinen, Kalle Ketola, Hilma Rajala, Iida ja Anna Marjamäki, Kustaa ja Liina Ristilä, Fiina ja Tyyne Jokela, Lydia Norrgård ja Miina Välimäki lapsineen, Lydia Kinkki, Maurits Koivisto sekä Juho Malakias Mäkelä samoin. Useimmat noista merkinnöistä selittyvät sillä, etteivät he olleet asunnon varsinaisia haltijoita, vaikka sukua olivatkin. Myös jo muualle muuttaneita on luettelossa. En kuitenkaan ymmärrä, miksi Hilma Rajala ja Ristilät ovat listalla, varsinkin kun ensin mainittu asui omassa asunnossaan 1915. Juho ja Liina Mäenpäällä ja Taavetti Kinkillä puolestaan oli oma asunto, samoin Kalle Huhtalalla 1915.
Entiset torpparit Kustaava Mäensivu, Aapeli ja Miina Keskinen sekä Kaarle ja Tilda Kaunisto merkittiin Parilassa ilman omaa asuntoa olleiksi. Syytä en tiedä. Heillä oli kuitenkin elinikäinen asumisoikeus, vaikka olivat torpistaan luopuneetkin. Aina Kaunisto lapsineen asui kotonaan ja leski Aina Keskinen appivanhempiensa luona. Hugo ja Lydia Perttu asuivat vielä ilmeisesti Pertulla. Lisäksi jossain Pertun rakennuksissa asuivat Emma Hakala ja Lydia Raiskio sekä Varinin perhe. Kalle, Sandra ja Lydia Virtanen asuivat todennäköisesti jo Tonttilassa, sillä heidät on merkitty omaan asuntoon. Mäkelät asuivat Koskelassa omassa asunnossaan, lisäksi sinne on merkitty Manda Mäkelä ja Vihtori Mäkelä. Järvelät asuivat omassa asunnossaan. Myös Mariana Kivimäellä ja Söderlingeillä oli oma asunto, kun taas Taavetti Kivelä sekä Selma ja Kalle Salo on merkitty muiden luona asuviksi. Mahdollisesti Taavetti Kivelä on jo luovuttanut mökkinsä pojalleen. Tätä ei kuitenkaan vielä 1920 henkikirjasta löydy Parilasta.
Taavetti ja Eeva Keskinen sekä Leivon perhe merkittiin omassa asunnossan asuviksi. Ilmeisesti Keskisellä oli kaksi asuinrakennusta. Muutamaan otteeseen näissä teksteissä mainittulla Ville Sirenin perheellä ei omaa asuntoa ollut, mikä tuntuisi vahvistavan käsitystä, ettei hän ollut Virran Ville. Kalle ja Amanda Lindegren olivat ilmeisesti juuri lähteneet Mustajärveltä, heillä ei henkikirjan mukaan 1920 ollut omaa asuntoa. Jostain syystä sama merkintä on myös Vilho ja Laina Lähteenkorvan kohdalla. Leskeksi 1918 jäänyt Emma Koskinen (myöh. Mäkelä) asui lastensa kanssa jonkun toisen luona. Väinö ja Toivo Mustajärvi asuivat 1920 kotitalossaan merkinnällä ei omaa asuntoa.
Oma asunto ei tässä ehkä liity niinkään omistukseen kuin asunnon hallintaan. Ja on muistettava, että suurin osa kyläläisistä ei ollut noita "vakinaiseen työhön ei kiinnitettyjä henkilöitä". Tämä henkikirjan sarake ei nopeasti tarkasteltuna tarjoa kovin suuria yllätyksiä. Luultavasti se sisältää myös virheitä. Virheiden lisäksi erityisesti vailla omaa asuntoa oleminen saattaa selittyä sillä, että asunto on siirtynyt jonkun muun hallintaan. Seuraamalla kyläläistä henkikirjoista systemaattisesti vuosi vuodelta voisi hänestä saada uutta tietoa myös tästä sarakkeesta.
Sivusto päivittyy seuraavan kerran kahden viikon kuluttua.